Ympäristöministeriö, Metsähallituksen Luontopalvelut sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat 15.10.2018
Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 300 norppaa. Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10–20 yksilöllä ja on nyt kooltaan 380–400 norppaa. Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta.
Kahden viime talven alut ovat olleet hyvin leutoja, ja laskennoissa on havaittu tavallista vähemmän norppien makuupesiä. Leudot talvet ovat vaikeuttaneet sekä norppien pesintää että pesien havainnointia. Apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan suojelun ja seurannan leutoinakin talvina.
– Paikallisten toimijoiden työ ja tuki suojelulle ovat olleet ratkaisevan tärkeitä suojelussa onnistumiselle, lämmin kiitos siitä. On rohkaisevaa, että kanta on leudoista talvikeleistä huolimatta kehittynyt edelleen hyvään suuntaan ja lähes jo saavuttanut 400 yksilön välitavoitteen. Suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa hyödynnettiin vuosien 2016–2018 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista. Kuutteja syntyi tänä vuonna 86, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo kolmena perättäisenä vuotena. Tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa.
– Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi. Vesialueen omistajat ovat näin osoittaneet aidon halunsa ja sitoutumisensa suojeluun. Kiitän kaikkia sopimuksen tehneitä osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia yhteistyöstä saimaannorpan suojelussa. Ilman vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
– Saimaannorpan suojelussa keskeistä on ollut EU:n LIFE-rahoitus, joka päättyy tänä vuonna. Tuleva vuosi onkin haastava rahoituksen merkittävän pienentymisen vuoksi. Haluaisimme edelleen jatkaa hyväksi koettuja suojelukeinoja, kuten ilmaston lämpenemisen ja lumen vähyyden vuoksi tärkeiden apukinosten tekemistä, sanoo luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksesta.
Arvio norppien määrästä pesimäalueittain
Pyhäselkä-Jänisselkä: 4
Orivesi: 10
Pyyvesi–Enonvesi: 13
Kolovesi: 12
Joutenvesi: 32
Haukivesi: 92
Pihlajavesi: 124
Puruvesi: 7
Katosselkä–Tolvanselkä: 35
Luonteri: 9
Lietvesi: 16
Petraselkä–Yövesi: 34
Suur-Saimaa: 4
YHTEENSÄ: 392
Lisätietoja:
Luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö Tuula Kurikka, Metsähallitus, p. 0400 255 212
Ylitarkastaja, saimaannorppatutkija Tero Sipilä, Metsähallitus, p. 0400 659 668
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@metsa.fi
FAKTALAATIKKO:
- Vuosina 2016–2018 syntyi vuosittain yli 80 kuuttia, vuosina 2012–2014 hieman yli 60 ja vuosina 2005–2011 hieman yli 50 kuuttia.
- Arvioitu synnyttäjien määrä on myös noussut: 109 emoa vuonna 2018, 83 emoa vuonna 2012 ja 77 emoa vuonna 2005.
- Kevätkalastusrajoituksia laajennettiin vuosina 2010 ja 2011. Niiden pinta-ala nousi tuolloin noin 700 neliökilometristä noin 2 000 neliökilometriin. Vuosina 2010 ja 2013 syntyneet ja elossa säilyneet kuutit ovat nyt lisääntymisiässä, mikä on nostanut syntyvyyttä. Kalastusrajoituksen pinta-ala on tällä hetkellä 2 688 neliökilometriä.
- Saimaannorppaemoille kolattiin viime talvena 286 apukinosta, joihin syntyi yhteensä 74 kuuttia. Vuosina 2014–2017 kolattiin yhteensä 800 apukinosta, joihin syntyi yhteensä 190 kuuttia. Apukinoksiin syntyneiden kuuttien määrä oli noina vuosina noin 60 prosenttia kaikista syntyneistä kuuteista.