Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesälaskennoissa ja pesäpaikkasukelluksissa havaittiin tänä vuonna syntyneen 100 kuuttia, mikä on suurin havaittu kuuttimäärä koko laskentahistorian aikana.
Edellistalven tapaan myös kulunut talvi oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle, minkä ansiosta poikaskuolleisuus näyttää jääneen viime vuoden tapaan alhaiseksi. Koko pesimäalue on nyt tarkastettu, mutta luvut saattavat täsmentyä vielä syksymmällä kanta-arvion teon yhteydessä.
– Sata kuuttia on täyden kympin tulos. Ennätyksellistä syntyvyyttä selittävät hyväkuntoiset naaraat ja lisääntymisikään selvinneet uudet yksilöt, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista. – Suuren kuuttimäärän taustalla vaikuttavat todennäköisesti kahden lumisen talven hyvät lisääntymisolosuhteet sekä viime vuosina laajentuneet ja yhtenäistyneet kalastusrajoitusalueet, joiden ansiosta entistä useampi poikanen selviää aikuiseksi, Auttila huomauttaa.
Kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä, missä norppakanta on tasaisesti kasvanut viime vuosina. Savonlinnan eteläpuolisilla vesialueilla sekä kannan koko että kuuttien määrä on lisääntynyt. Sen sijaan Savonlinnan pohjoispuolella syntyneiden kuuttien määrässä ja kannan koossa ei ollut kasvua. Vaikka Joutenvedelle syntyi aikaisempaa enemmän kuutteja, Pyhäselän–Jänisselän sekä Pyyveden alueilla ei ollut merkkejä poikasista.
Norppakannan elpymisen ansiosta lisääntymisalue on laajentunut ja nyt kuutteja on syntynyt kalastusrajoitusalueiden reunoille ja ulkopuolelle Pihlajavedellä, Puruvedellä ja eteläisellä Saimaalla.
– Aikaisempaa useampi kuutti liikkuu nyt kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella ja niiden riski kuolla pyydyksiin on suurempi. Onkin toivottavaa, että verkkojen sijaan käytettäisiin norpalle turvallisia pyydyksiä myös rajoitusalueiden ja -ajan ulkopuolella, toivoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen. Norppaturvallisia pyydyksiä ovat muun muassa katiskat, joiden nielu ei veny yli 15 cm leveäksi, sekä norpille turvalliseksi muokatut rysät.
Apukinokset ja keinopesät tuovat lisäsuojaa
Apukinokset ovat osa tärkeimpiä suojelutoimenpiteitä.
– Nykyään apukinoksia tehdään joka vuosi alkutalvesta norpille pesäpaikoiksi, koska lisääntymisajan lumiolosuhteita ei ole mahdollista ennustaa ennalta, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta huomauttaa. – Luonnonkinoksia muodostui helmikuun loppupuolella runsaasti ja valtaosa norpista pesi niissä. Joka viides kuutti kuitenkin syntyi apukinokseen, ja lisäksi reiluun 60 apukinokseen oli norppa tehnyt lepopesän, Alakoski kertoo.
Osana Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hanketta norpille kehitetään myös kelluvia keinopesiä lauhojen talvien varalle.
– Tänä vuonna kolmasosassa parista kymmenestä keinopesästä asusteli norppa. Osa oli norppien käytössä alkutalvesta, mutta ne siirtyivät luonnonlumen suojiin pesimään, kun paksut kinokset muodostuivat helmikuussa. Myöhemmin keväällä lumien lähdettyä keinopesät kuitenkin taas kelpasivat lepopaikoiksi, kertoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta. – Hyvästä lumitalvesta huolimatta kaksi kuuttia käytti keinopesää suojanaan. Molempien kuuttien emät ovat aikaisemminkin synnyttäneet keinopesään, joten norpat näyttävät hyväksyneen keinopesät hätävaraksi, jos luonnonlumi puuttuu, kertoo Kunnasranta.
Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimenpiteitä. WWF osallistuu apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla, ja Itä-Suomen yliopisto on tiiviisti mukana saimaannorpan suojelutoimenpiteissä sekä luo tieteellistä pohjaa suojelutyölle. Metsähallituksen organisoimia apukinoskolauksia ja pesälaskentoja toteuttaa yli 300 hengen vapaaehtoisverkosto. Alueen ja olosuhteet tuntevat paikalliset vapaaehtoiset ovat korvaamaton apu saimaannorpan suojelun ja kannanseurannan käytännön töissä.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen alalaji, ja viimeisimmän kanta-arvion mukaan niitä elää Saimaan vesissä noin 440 yksilöä. Kannanseuranta- ja suojelumenetelmiä kehitetään osana EU-rahoitteista Yhteinen saimaannorppamme LIFE-hanketta, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.
Lisätietoja:
Kannan koko ja levinneisyys: Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila, Metsähallitus, p. 040 637 6324
Pesälaskenta ja apukinokset:
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, Metsähallitus, p. 040 530 7241
Aluevastaava Ismo Marttinen, WWF Suomi, p. 050 434 9591
Keinopesät: Yliopistotutkija Mervi Kunnasranta, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 371 3408
Vuonna 2023 havaitut kuutit kannanseuranta-alueittain:
Vesialue / Havaitut kuutit
Pyhäselkä–Jänisselkä / 0
Orivesi / 1
Pyyvesi–Enonvesi / 1
Kolovesi / 1
Joutenvesi / 7
Haukivesi / 19
Pihlajavesi / 43
Puruvesi / 3
Tolvanselkä–Katosselkä / 8
Luonteri / 3
Lietvesi / 4
Petraselkä–Yövesi / 7
Suur-Saimaa / 3
Koko Saimaa yht. / 100