WWF Suomi, Metsähallituksen Luontopalvelut, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto 8.2.2023
Saimaannorppia siirretään Saimaan sisällä touko-kesäkuussa Pihlajavedeltä Kolovedelle ja eteläiselle Saimaalle. Siirroilla pyritään turvaamaan saimaannorppakannan kasvua tukemalla taantuneita norppa-alueita ja ylläpitämään jäljellä olevaa geneettistä monimuotoisuutta.
Saimaan vesissä ui tätä nykyä arviolta 440 saimaannorppaa. Tutkimukset osoittavat, että saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on erittäin niukkaa, minkä lisäksi kanta on jakautunut geneettisesti edelleen eriytyneisiin osakantoihin. Nyt suunniteltujen siirtojen tavoitteena on ylläpitää saimaannorppakannan jäljellä olevaa perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäistä osakantojen eriytymistä lisäämällä geenivirtaa Saimaalla.
Laajempi, monimuotoisempi geenipohja auttaa saimaannorppia selviämään paremmin muuttuvissa ympäristöissä, joita aiheuttavat esimerkiksi ilmastonmuutos tai kemikaalit, kertoo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusjohtaja Petri Auvinen.
– Siirtojen avulla geneettisesti köyhä osakanta voi saada takaisin jonkin ominaisuuden, joka on pitkällä aikavälillä hyvä selviytymisen kannalta, sanoo Auvinen.
Siirtojen pitkäaikaiset vaikutukset ovat nähtävissä tulevissa norppasukupolvissa, kun saadaan tutkimustietoa siitä, ovatko siirrot rikastaneet geenivirtaa.
Pihlajavedeltä siirretään viisi norppaa
Siirrot tapahtuvat touko-kesäkuussa norppien karvanvaihtoaikaan. Geenivirran lisäämiseksi ja paikallisen kannan kasvattamiseksi norpparikkaalta Pihlajavedeltä siirretään arviolta viisi norppaa, joista osa sijoitetaan Kolovedelle ja osa Puumalan eteläpuoliselle Saimaalle.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti Koloveden norppakannan olevan geneettisesti eriytymässä. Uusin tutkimus viittaa, että sama uhka on kohdistumassa myös Puumalan eteläpuoliseen Saimaaseen. Kolovedellä ongelmana on myös synnyttävien naaraiden merkittävä väheneminen.
– Kolovedellä syntyi 4–6 poikasta vuosittain 2000-luvun alussa, mutta kymmenessä vuodessa synnyttävät naaraat katosivat sieltä lähes tyystin. Siirroilla pyrimme vahvistamaan ja monipuolistamaan Koloveden norppakantaa. Kolovesi on suurelta osin suojelualuetta, joten norpille on siellä tarjolla hyvää ja rauhallista pesimäympäristöä, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Rohkaisevia kokemuksia Venla-norpasta
Saimaannorppia on siirretty kerran aiemmin vuonna 1992, kun Venla-norppa siirrettiin Haukivedeltä vahvistamaan Etelä-Saimaan pienentynyttä norppakantaa. 30 vuodessa Venlalle on syntynyt jälkeläisiä jo useassa sukupolvessa. Edelleen elossa olevan, vähintään 35-vuotiaan Venlan pitkäikäisyys kielii siitä, että siirto uuteen elinympäristöön sujui hyvin.
– Oli hyvä saada Etelä-Karjalaan savolaisnorppa. Venlan siirto on tutkimuksen mukaan vähentänyt sukusiittoisuutta, jonka pitkällä aikavälillä tiedetään vaikuttavan syntyvyyteen ja pesäpoikaskuolleisuuteen. Eteläisen Saimaan norppakanta on osin siirron ansiosta kasvanut suhteessa voimakkaammin, kertoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen, joka toimii kenttäpäällikkönä tulevissa saimaannorppien siirroissa.
Siirrettävät norpat ovat tarkassa seurannassa
Siirrettävät norpat ovat aikuisia. Ne pyritään tunnistamaan ennen kiinniottoa turkkikuvioista, jotta niiden ominaisuuksista ja elinkaaresta olisi ennakkoon mahdollisimman paljon tietoa. Turkkikuvioinnin avulla yksilöitä voidaan seurata koko niiden elämän ajan. Norpista otettava DNA-näyte puolestaan mahdollistaa seurannan myös seuraaviin sukupolviin.
– DNA:n avulla voimme jatkossa selvittää esimerkiksi pesäpaikalta löytyvästä kuutinkarvasta tai istukasta, onko pesään syntynyt kuutti siirretyn yksilön jälkeläinen, Auvinen kertoo.
Siirrettäville norpille asennetaan satelliittiseurantalaitteet, joilla saadaan tarkkaa tietoa norpan sijainnista monta kertaa päivässä. Siirtojenjälkeinen seuranta mahdollistaa ennen kaikkea arvion siirron välittömästä onnistumisesta; jääkö norppa uudelle alueelle vai ei. Selkäkarvaan kiinnitettävä seurantalaite irtoaa viimeistään seuraavana keväänä karvanvaihdon aikana.
– Satelliittiseuranta on tehokkain tapa saada paljon havaintoja, miten eläimet liikkuvat ja käyttäytyvät elinympäristössään. Mikään muu menetelmä ei mahdollista yhtä tarkkaa, lähes reaaliaikaista tietoa eläimen sijainnista ja aktiivisuudesta, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Marja Niemi.
Saimaannorppien siirrot ovat osa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, ja niiden toteutuksessa ovat mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF Suomi.
Saimaannorppakanta on ollut viime vuosina hitaassa kasvussa, mutta alalaji on silti erittäin uhanalainen. Populaation vähäisen geneettisen vaihtelun lisäksi saimaannorpan suurimmat uhkat ovat kalanpyydyskuolleisuus, ilmastonmuutos sekä ihmisten aiheuttamat häiriöt. Saimaannorppien ainutlaatuisuus on korostunut entisestään tuoreiden tutkimusten valossa: se ei vaikutakaan olevan läheskään niin läheistä sukua itämeren- ja laatokannorpille kuin aiemmin on luultu.
Lisätiedot:
- Petri Auvinen, tutkimusjohtaja, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto (saimaannorppien genetiikka): 050 448 2852, petri.auvinen@helsinki.fi
- Miina Auttila, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut (saimaannorpan kannanseuranta ja suojelu): 040 637 6324, miina.auttila@metsa.fi
- Marja Niemi, tutkija, Itä-Suomen yliopisto (seurantamenetelmät: kiinniotto, satelliittiseuranta ja yksilöllinen tunnistaminen): 050 341 3654, marja.niemi@uef.fi
- Ismo Marttinen, aluevastaava, WWF Suomi (Venla-norpan siirto, eteläisen Saimaan aluetieto): 050-434 9591, ismo.marttinen@wwf.fi
- Yhteinen saimaannorppamme -LIFE
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Itä-Suomen yliopisto (UEF) on yksi Suomen monialaisimmista tiedeyliopistoista. Yliopistossamme työskentelee noin 3200 asiantuntijaa, ja yhteisöömme kuuluu noin 16000 tutkinto-opiskelijaa. Kampuksemme toimivat Joensuussa ja Kuopiossa. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä, ja tuotamme tutkittua tietoa avoimesti käytettäväksi ja kaikkien hyväksi. Tutustu Itä-Suomen yliopistoon verkossa (uef.fi).
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.
WWF Suomi (wwf.fi) on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.