Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan viime talvea luonnehti heikko jäätilanne.
– Jää peittyi nopeasti lumikerroksella ja jäätyminen oli epätasaista. Kinostuminen oli kuitenkin runsasta ja norpat saivat pesiä luonnonkinoksissa. Heikkojen jäiden ja vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi pesätarkistukset jouduttiin tekemään lyhyellä ajanjaksolla, eikä kaikkia pesiä ja poikasia löydetty, Koskela kertoo.
Heikkojen laskentaolosuhteiden vuoksi epävarmoja kuuttihavaintoja on useampia. Kuuttien määrä tarkentuu pesäpaikkasukelluksissa, joissa etsitään istukoita. Jos poikaspesäpaikan rantavedestä löytyy istukka, se on varsin varma merkki kuutin syntymästä.
Keväisten verkkokalastusrajoituksien ulkopuolisilla alueilla syntyi tänä vuonna kaksi kuuttia: Puruvedellä ja Rantasalmen Haapaselällä. Näiden kuuttien ensimmäisten elinkuukausien turvaamiseksi ELY-keskus pyrkii tekemään osakaskuntien kanssa verkkokalastuksen rajoitussopimuksia.
– Saimaannorpan synnytysalueen laajentuminen ja norppien palaaminen vuosikymmeniä sitten autioituneille alueille osoittaa, että suojelutyö tuottaa tulosta, toteaa ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta. Saimaan pieni norppakanta on luokitukseltaan erittäin uhanalainen.
Lisätietoja:
Metsähallitus
- Pesälaskenta, suojelubiologi Jouni Koskela, puh. 0400 188 825
- Kannan tila, ylitarkastaja Tero Sipilä, puh. 0400 659 668
Pohjois-Savon ELY-keskus
- Kalastusrajoitukset, kalastusbiologi Teemu Hentinen, puh. 0295 024 037