Metsähallituksen Luontopalvelujen johtamat pesälaskennat tehtiin vaikeissa olosuhteissa. Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin 78 kuuttia, joista kuolleita oli neljä. Laskentoihin osallistui noin sata henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia.
Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan päättynyttä talvea luonnehti heikko jäätilanne. Jään tultua se peittyi lumikerroksella ja jäätyminen oli epätasaista. Heikkojen jääolojen vuoksi pesätarkistukset jouduttiin tekemään lyhyellä ajanjaksolla,normaalin kahden viikon sijasta noin viikon aikana.
Koskelan mukaan tarkka syntyneiden kuuttien määrä tarkentuu pesäpaikkasukelluksin toukokuussa. Heikkojen pesälaskentaolojen vuoksi epävarmoja kuuttihavaintoja on useampia. Sukelluksin etsitään pesäpaikolta istukoita, jotka kertovat paikalla syntyneen kuutin.
Tänä vuonna keväisen verkkokalastusrajoituksien ulkopuolella syntyi kaksi kuuttia; Puruvedellä ja Paasselällä. Näiden kuuttien ensimmäisten elinkuukausien turvaamiseksi ELY-keskus pyrkii tekemään osakaskuntien kanssa verkkokalastuksen rajoitussopimuksen.
Kuuttien elinpiireillä on Saimaalla keväistä verkkokalastusta rajoitettu 2680 km² laajuisella alueella. Paras tapa elvyttää erittäin uhanlaisen eläimen kantaa on estää saimaannorppien kuolemat kalaverkkoihin.
– Kuuttien syntymät osoittavat, että suojelu tuottaa tulosta ja saimaannorppa voi palata aiemmin autioituneille elinalueillee”, toteaa ylitarkastaja Tero Sipilä. Saimaan pieni norppakanta on luokitukseltaan erittäin uhanalainen.
Lisätietoja:
Metsähallitus:
Pesälaskenta; Suojelubiologi Jouni Koskela, puh. 0400 188 825
Kannan tila; Ylitarkastaja Tero Sipilä, puh. 0400 659 668
Kuvassa saimaannorpan pesälaskijat tutkivat pesäpaikalle jäänyttä kuutin karvaa. Kuva: Metsähallitus, Sirpa Peltonen.