Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 85 kuuttia. Kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 92 poikasta. Talvi 2022 oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle, minkä ansiosta poikaskuolleisuus näyttää jääneen alhaiseksi.
– Saimaannorppien pesälaskennalla saatiin valtaosa pesimäalueesta kartoitettua. Pesälaskennan tuloksia tarkennettiin pesäpaikkasukelluksilla jäiden lähdön jälkeen. Luvut kuitenkin täsmentyvät vielä syksymmällä kanta-arvion teon yhteydessä, kertoo erikoissuunnittelija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.
– Syntyneistä kuuteista kolme kuoli pesintäaikaan. Alle viiden prosentin pesäkuolleisuutta voidaan pitää merkkinä hyvistä pesimäolosuhteista, Auttila toteaa.
– Norpille kolattiin apukinoksia osana Metsähallituksen toteuttamia suojelutoimenpiteitä. Saimaan varhainen jäätyminen ja uudistuneet toimintatavat mahdollistivat apukinosten kasaamisen jo vuodenvaihteen tietämissä, kertoo suojelubiologi Riikka Alakoski.
– Kuluneena talvena luovuttiin luonnonkinostilanteen arvioinnista ja erillisestä päätöksenteosta sen suhteen, aloitetaanko apukinosten teko vai ei, vaan apukinoksia tehdään jatkossa vuosittain. Vaikka luonnonkinoksia muodostui myöhemmin runsaasti, tarjosivat apukinokset suojaa 15:lle niihin syntyneelle kuutille, Alakoski valottaa.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi.
– Keväällä havaitut kuutit ovat olleet varsin pulleita ja hyväkuntoisen näköisiä. Kun talvi on hyvä, kuutit ovat paremmassa kunnossa ja silloin myös niiden selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. Runsas lumimäärä oli erinomainen asia norpalle, vaikka se osaltaan vaikeutti pesien löytymistä, arvioi aluevastaava Ismo Marttinen WWF Suomesta.
WWF osallistuu apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla, ja Itä-Suomen yliopisto on tiiviisti mukana saimaannorpan suojelutoimenpiteissä sekä luo tieteellistä pohjaa suojelutyölle. Metsähallituksen ohjaamia apukinoskolauksia ja pesälaskentoja toteuttaa yli 300 hengen vapaaehtoisverkosto. Alueen ja olosuhteet tuntevat paikalliset vapaaehtoiset ovat korvaamaton apu saimaannorpan suojelun ja kannanseurannan käytännön töissä.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, ja viimeisimmän kanta-arvion mukaan norppia elää Saimaan vesissä noin 430 yksilöä. Kannanseuranta- ja suojelumenetelmiä kehitetään osana EU-rahoitteista Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hanketta, joka on meneillään vuoteen 2025 asti.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Miina Auttila, Metsähallitus, Luontopalvelut, p. 040 637 6324
Suojelubiologi Riikka Alakoski, Metsähallitus, Luontopalvelutu, p. 040 530 7241
Aluevastaava Ismo Marttinen, WWF Suomi, p. 050 434 9591
Saimaannorppa
Yhteinen Saimaannorppamme -LIFE -hanke
Taulukko: Vuonna 2022 Havaitut kuutit ja arvioitu syntyvyys.
| ALUE | HAVAITUT KUUTIT | ARVIOITU SYNTYVYYS |
| Pyhäselkä–Jänisselkä | 1 | 1 |
| Orivesi | 1 | 2 |
| Pyyvesi ja Enonvesi | 2 | 2 |
| Kolovesi | 1 | 1 |
| Joutenvesi | 4 | 4 |
| Haukivesi ja Haapavesi | 21 | 21 |
| Pihlajavesi | 30 | 32 |
| Puruvesi | 3 | 3 |
| Tolvanselkä | 6 | 6 |
| Katosselkä | 4 | 4 |
| Luonteri ja Louhivesi | 2 | 2 |
| Lietvesi | 4 | 4 |
| Petranselkä–Yövesi | 5 | 8 |
| Suur-Saimaa (Ilkonselkä yms.) | 1 | 2 |
| Koko Saimaa | 85 | 92 |