Tammikuun 2020 Saimaan jää- ja lumitilanne on heikoin koko 40-vuotisen saimaannorppakannan seurannan aikana. Metsähallitus tekee mahdollisuuksien mukaan yhdessä WWF:n ja vapaaehtoisten kanssa tänäkin talvena tarvittaessa apukinoksia niille alueille, missä Saimaalla on jäätä ja lunta.
Saimaalla ei vielä ole riittävästi jäätä ja lunta apukinoksien tekemiseen. Jään paksuus pesäpaikoilla saisi mielellään olla yli 15 cm, jotta norpalle voidaan kinos turvallisesti kolata. Metsähallitus seuraa vapaaehtoisten kanssa jää- ja lumitilannetta eri puolilla Saimaata.
– Vielä tällä viikolla ei apukinoksia pystytä tekemään. Nyt lunta ei ole missään päin Saimaata, eikä jäätäkään riittävästi edes Pohjois-Saimaalla, kuvaa tilannetta suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksen Luontopalveluista. Jään paksuutta ja lumimääriä seurataan ja toivottavasti helmikuun alussa päästään apukinostalkoisiin.
– Kuluva talvi on norpan kannalta poikkeava. Näin leutoa alkutalvea ei ole ollut norppakannan 40-vuotisen seurantahistorian aikana. Jos emot joutuvat synnyttämään avojäälle, kuuttikuolleisuus voi nousta 30–50 prosenttiin syntyneistä, kun normaalisti pesiin syntyneistä kuuteista alle 10 prosenttia kuolee imetysaikana. Korkea kuuttikuolleisuus voi johtaa norpan kannan kasvun tyrehtymiseen kuluvan vuoden osalta. Norppakannan koko on tällä hetkellä noin 400 yksilöä, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.
Apukinoksista on ollut suuri hyöty. Vähälumisina talvina 2014–2018 kolattiin yli tuhat apukinosta, joihin syntyi 264 kuuttia. Apukinosten kolaaminen on ollut tehokas keino norpan suojelussa.
– Kuluvanakin talvena tehdään apukinoksia, minne niitä tarvitaan ja on mahdollista kolata. Nyt vielä odotetaan jäiden vahvistumista ja tulevia lumisateita, Jouni Koskela kertoo.
Lisätietoja:
Suojelubiologi Jouni Koskela, Metsähallitus, puh. 0400 188 825, jouni.koskela(at)metsa.fi
Ylitarkastaja Tero Sipilä, Metsähallitus, puh. 0400 659 668, tero.sipila(at)metsa.fi