Metsähallitus julkaisi tänään saimaannorpan kanta-arvion vuodelle 2024. Kanta-arvion mukaan saimaannorppayksilöitä on hieman alle 500. Saimaannorppakanta kasvaa suojelutoimien ansiosta, mutta kasvu on edelleen hidasta. Kanta kasvaa Savonlinnan eteläpuolella, kun taas pohjoispuolella yksilömäärä näyttää pysyvän ennallaan. Lisäksi huolta aiheuttavat lauhat talvet, jotka heikentävät pesimäolosuhteita ja lisäävät poikaskuolleisuutta.
Metsähallitus arvioi vuoden 2024 saimaannorppakannan olevan noin 495 yksilöä. Kanta-arvio kuvaa kyseisen vuoden tammikuun yksilömäärää, jossa eivät ole mukana samana keväänä syntyvät kuutit. Arvio kannan koosta on asiantuntija-arvio, joka perustuu pääasiassa pesälaskentojen tuloksiin ja jota täydennetään usean eri havaintoaineiston avulla.
Keväällä 2024 tehtyjen pesälaskentojen perusteella arvioidaan, että tänä vuonna syntyi 95 saimaannorpan poikasta eli kuuttia. Syntyneiden poikasten määrä vastaa viime vuosina syntyneiden poikasten määrää, joka on ollut 90–100 kuuttia vuodessa.
Huolimatta siitä, että kuutteja syntyi tavanomainen määrä, jää vuonna 2024 syntynyt saimaannorppaikäluokka kuitenkin pieneksi. Tänä vuonna syntyneistä poikasista jo 29 prosenttia on löydetty kuolleena. Valtaosa menehtyi jo ensimmäisten elinviikkojensa aikana heikkojen pesimäolosuhteiden vuoksi.
Muutokset kannan koossa näkyvät viiveellä
Vuoden 2023 havaittu kuolleisuus on 31 norppaa, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Näistä 29 prosenttia kuoli ennen vieroitusta, 26 prosenttia hukkui kalanpyydyksiin, 42 prosentin kuolinsyytä ei pystytty selvittämään ja yksi norppa kuoli yleistulehdukseen. Silti todellisen kuolleisuuden on arvioitu olevan jopa kolme kertaa suurempaa, koska luonnoneläinten kuolleisuudesta havaitaan vain pieni osa. Havaintojen suurta määrää voi osin selittää myös sattuma, kuten se että Saimaalla liikkujat ovat löytäneet kuolleita norppia tavallista enemmän ja ilmoittaneet niistä Metsähallitukselle.
Muutokset saimaannorpan kannassa näkyvät aina viiveellä. Esimerkiksi poikaskuolleisuuden vaikutukset kannan kasvuun näkyvät noin 4–6 vuoden päästä ikäluokan syntymisestä, kun norpat saavuttavat sukukypsyyden. Nykyiseen kantaan vaikuttavatkin merkittävästi vuoden 2020 talven sääolosuhteet. Vuonna 2020 talvi oli poikkeuksellisen lauha, ja ikäluokka jäi pieneksi heikoista pesimäolosuhteista johtuneen suuren kuolleisuuden vuoksi.
Kannan kehityksessä on alueellisia eroja
Saimaannorppakanta on kokonaisuudessaan jatkanut hidasta elpymistä, mutta alueiden välillä on selvä ero. Savonlinnan eteläpuoleisilla kannanseuranta-alueilla kannan kasvu on ollut tasaista ja vakaata. Sen sijaan Savonlinnan pohjoispuoleisilla vesialueilla kanta ei ole kasvanut viimeiseen kuuteen vuoteen. Tällä hetkellä noin kolmannes saimaannorpista elää Savonlinnan pohjoispuolella, mutta vielä vuonna 2010 samalla alueella eli 44 prosenttia koko kannasta.
”On todella huolestuttavaa, että saimaannorppakannan kasvu on pysähtynyt Savonlinnan pohjoispuoleisilla Saimaan vesialueilla, joissa noin kolmannes kannasta elää. Syytä tähän pohjoisosien kannan kasvun hiipumiseen ei tällä hetkellä tunneta”, toteaa Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila.
Saimaannorpan suojelutyötä on jatkettava
Saimaannorpan suurimpia uhkia ovat pesimäolosuhteiden heikkeneminen ilmastonmuutoksen ja rantojen rakentamisen vuoksi sekä hukkuminen kalanpyydyksiin. Myös vähäinen yksilömäärä ja perinnöllisen monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaavat kannan mahdollisuutta selvitä muuttuvassa ympäristössä. Vaikka suojelutoimien avulla saimaannorppakanta on kasvanut viime vuosikymmenien aikana, on saimaannorppa edelleen erittäin uhanalainen ja riippuvainen suojelusta.
Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimia. Seurantaan ja erilaisiin suojelutoimiin, kuten pesälaskentoihin ja apukinosten kolaamiseen, osallistuu vuosittain yli 300 paikallista vapaaehtoista.
Aineistoa kanta-arviota varten saadaan vuosittain toteutettavista pesälaskennoista sekä Metsähallituksen tietoon tulleista kuolleina havaituista norpista. Apuna käytetään myös havaintoja jäällä makoilevista norpista sekä Itä-Suomen yliopiston photo-ID-aineistoa, jonka perusteella norppayksilöitä pystytään tunnistamaan turkin kuvioinnista.
Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa varaudutaan lämpenevään ilmastoon kehittämällä kannanseuranta- ja suojelumenetelmiä.
Seuraa saimaannorppaa Norppatilanne-palvelussa
Metsähallituksen ylläpitämässä Norppatilanne-palvelussa on nähtävillä saimaannorpan kanta-arvioiden lisäksi havaittu syntyvyys- ja kuolleisuustilastot sekä uutena aineistona apukinokset. Yksilömääriin, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja kuolinsyihin voi tutustua eri alue- ja aikarajauksilla.
Tutustu palveluun: www.metsa.fi/norppatilanne
Lisätietoja
- Kannanseuranta: Metsähallitus, Luontopalvelut: luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila, p. 0406376324, sähköposti miima.auttila@metsa.fi
- Pesälaskennat, apukinokset ja ruhot: Metsähallitus, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, p. 0405307241, sähköposti riikka.alakoski@metsa.fi
- Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke
- Saimaannorppakannan seuranta
Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2024 syntyvyys ja arvio talvikannan koosta kannanseuranta-alueittain.
| Vesialue | Poikaset havaittu | Poikaset arvioitu | Arvio talvikannan koosta |
|---|---|---|---|
| Pyhäselkä-Jänisselkä | 0 | 0 | 7 |
| Orivesi | 0 | 1 | 12 |
| Pyyvesi-Enonvesi | 1 | 1 | 9 |
| Kolovesi | 2 | 2 | 15 |
| Joutenvesi | 3 | 4 | 30 |
| Haukivesi | 15 | 17 | 90 |
| Pihlajavesi | 33 | 39 | 170 |
| Puruvesi | 4 | 4 | 17 |
| Tolvanselkä-Katosselkä | 8 | 8 | 48 |
| Luonteri | 5 | 5 | 14 |
| Lietvesi | 4 | 4 | 23 |
| Petraselkä-Yövesi | 6 | 7 | 40 |
| Suur-Saimaa | 3 | 3 | 20 |
| Yhteensä | 84 | 95 | 495 |