Saimaannorppa siirrettiin Pihlajavedeltä Kolovedelle toukokuun lopulla. Tämän ja viime vuoden siirroilla pyritään ylläpitämään norppakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja vahvistamaan taantuvia lisääntymisalueita.
Saimaannorpan siirto on saatu tältä keväältä onnistuneesti päätökseen. Siirto toteutettiin toukokuun lopulla karvanvaihtoaikaan, jolloin norpat lekottelevat rantakivillä. Aikuinen naaras ’’Jelena’’ kuljetettiin Pihlajavedeltä Kolovedelle.
’’Kiinniotto ja veneellä tapahtunut siirto sujuivat tänäkin vuonna erinomaisesti. Korkeasaaren eläinlääkäri oli varmistamassa norpan hyvinvoinnin, ja norppa otti siirtotapahtuman rauhallisesti’’, kertoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen, joka toimi kenttäpäällikkönä siirroissa.
Siirron jälkeen naaras liikkui noin viiden kilometrin etäisyydelle vapautuspaikastaan. Tämän yksilön karvanvaihto oli kesken, joten vanhaan karvaan liimattu seurantalaite irtosi välittömästi.
”Emme siis saa tästä yksilöstä paikannuksia, mutta Jelena on jo kuvattu uudella alueella noin viikko vapauttamisen jälkeen”, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta.
’’Nyt on siirretty yhteensä kolme norppaa. Viime vuonna siirretty ”Amalia” on jo kuvattu samalla alueella Kolovedellä, jonne se asettautui viime syksyllä. Etelä-Saimaalle siirrettyä ’’Tuukkaa’’ etsitään myös ja toivottavasti se löytyy valokuvista syksyn aikana, kun tämän kesän aineistoa aletaan tunnistamaan”, Niemi kertoo.
Saimaannorppien siirtojen tavoitteena on ylläpitää norppakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäistä Saimaan osakantojen eriytymistä. Tutkimukset osoittavat, että noin 480 yksilön saimaannorppakannan geneettinen monimuotoisuus on erittäin niukkaa. Kanta on myös huolestuttavasti jakautumassa erityisesti Etelä-Saimaalla ja Kolovedellä. Kolovedellä ongelmana on lisäksi synnyttävien naaraiden merkittävä väheneminen.
’’Jelenan myötä siirto-operaatiossa päästiin tavoitteeseen ja tämäkin naarasnorppa toivottavasti vahvistaa Koloveden synnyttävien norppaemojen joukkoa”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta.
Norpat voidaan tunnistaa yksilöllisestä turkkikuviostaan. Siten siirrettyjen yksilöiden historia tunnetaan. Myös jatkossa norppien elämää seurataan niin turkkikuviotunnistuksen kuin DNA:n avulla. Seuranta kattaa parhaimmillaan yksilöiden koko elämänkaaren, ja DNA-näytteet mahdollistavat seurannan myös seuraaviin sukupolviin.
Saimaannorppien siirrot ovat osa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Siirroista vastasi Itä-Suomen yliopisto, jonka lisäksi mukana toimenpiteessä olivat Metsähallituksen Luontopalvelut, WWF Suomi, Korkeasaaren eläintarha ja Helsingin yliopisto.
Lisätietoja
- Marja Niemi, tutkija, Itä-Suomen yliopisto (siirtojen koordinointi, norppien satelliittiseuranta ja yksilöllinen tunnistaminen): marja.niemi@uef.fi
- Miina Auttila, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut (saimaannorpan kannanseuranta ja suojelu, Koloveden aluetieto): miina.auttila@metsa.fi
- Ismo Marttinen, aluevastaava, WWF Suomi (norppien kiinniotto ja kuljetus, eteläisen Saimaan aluetieto): ismo.marttinen@wwf.fi
- Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke
