Metsähallituksen Luontopalvelut laittaa lausunnoille Suomen uusimman kansallispuiston, Sallan kansallispuiston, hoito- ja käyttösuunnitelman. Retkeilyrakenteita on tarkoitus keskittää kansallispuiston lounaisosiin lähelle Sallatunturien matkailukeskittymää. Erämaisessa Sallan kansallispuistossa on muun muassa vanhoja luonnontilaisia metsiä ja uhanalaisia sammallajeja, joita hoito- ja käyttösuunnitelman avulla vaalitaan.
Nyt lausunnolle tullut hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun käytön tavoitteita ja tarpeita kansallispuistossa seuraaviksi 10–15 vuodeksi. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja kehittää kansallispuistoja ja muita valtion suojelualueita Suomessa.
– Sallan kansallispuisto on tietenkin tärkeä paikallisille, mutta myös koko Lapin kestävälle luontomatkailulle. Koska kansallispuisto on luonnonsuojelualue, toiminta ei saa vaarantaa alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Kun toimimme alueella hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan, alueen käyttö on kestävää ja vastuullista, virkistyskäyttöpäällikkö Hely Juntunen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Itä-Lapissa maamme itärajalla sijaitsevasta erämaisesta Sallan kansallispuistosta löytyy yli 200-vuotiaita vanhoja luonnontilaisia metsiä, vaaramuodostelmia ja vaarojen väliin jääviä suoalueita. Ylimpänä kansallispuiston maisemaa hallitsee Iso Pyhätunturi, alimmillaan alue on Aatsinginhaudassa. Kansallispuiston pinta-ala on noin 10 000 hehtaaria.
Aatsinginhaudassa Pohjois-Suomen merkittävimpiin kuuluvat uhanalaisten sammalten esiintymät
Kansallispuisto on hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa jaettu eri vyöhykkeisiin sen mukaan, miten kansallispuistoa voi käyttää. Syrjävyöhykettä Sallan kansallispuistosta on yli puolet, 55 prosenttia. Syrjävyöhykkeen tavoite on alueen erämaaluonnon säilyttäminen, paikallisen eräkulttuurin säilyttäminen ja poronhoidon tukeminen.
Syrjävyöhykkeeseen kuuluu myös Aatsinginhaudan laakso lähiympäristöineen. Alueelta löytyy erittäin harvinaisia sammallajeja. Esimerkiksi kaitahitusammalella, karvakäppyräsammalella, heleäkinnassammalella ja kourukinnassammalella on Aatsinginhaudan lisäksi vain muutama kasvupaikka koko Suomessa.
Syrjävyöhykkeellä kulkee muutamia jo pitkään olemassa olleita reittejä. Luontopalvelut voi ylläpitää, kunnostaa ja korvata siellä jo olemassa olevia palvelurakenteita, mutta syrjävyöhykkeelle ei ole tarkoitus tehdä uusia retkeilyreittejä.
Uusia rengasreittejä tulossa matkailukeskittymän lähelle
Hoito- ja käyttösuunnitelmassa reilu kolmannes kansallispuistosta on ehdotettu retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeeksi. Luontopalvelut parantaa alueen retkeilyreittejä ja rakenteita. Tavoite on retkeilyn, luontoliikunnan ja kestävän luontomatkailun tukeminen.
Luontopalvelujen tarkoitus on seuraavien vuosien aikana esimerkiksi vastata toiveeseen lyhyistä päiväretkiin soveltuvista reiteistä, ja esimerkiksi muuttaa Iso Pyhätunturin ja Tunturilammen reitit kierrettäviksi ympyräreiteiksi. Luontopalvelut myös uudistaa kansallispuiston taukopaikkoja.
– Helpot ja lyhyet ympyräreitit ovat tarpeen matkailukeskusten lähialueilla, jotta mahdollisimman monilla olisi helppo pääsy luontoon. Luontoliikunnalla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja luontomatkailulla merkittäviä positiivisia vaikutuksia paikalliseen talouteen, Juntunen sanoo.
Uusien reittien rakentamisen aikataulu riippuu erityisesti Luontopalvelujen tulevien vuosien rahoituksesta.
Hoito- ja käyttösuunnittelun tukena on ollut alueen sidosryhmistä koostuva yhteistyöryhmä. Suunnitelman linjaukset perustuvat Luontopalvelujen käymien keskustelujen lisäksi tietoon alueen suojeluarvoista, luonnonsuojelulakiin, lakiin Sallan kansallispuistosta ja muuhun lainsäädäntöön. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa on mahdollista kommentoida viimeistään 10.2.2023.
Lausunnot hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta voi lähettää osoitteeseen kirjaamo@metsa.fi