Metsähallitus ja UKK-instituutti ovat laskeneet ensimmäisen kerran luonnossa liikkumisen hyödyt kansantaloudelle. Vuonna 2022 ihmisten liikkuminen kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla vähensi yhteiskunnan kustannuksia 164 miljoonalla eurolla. Liikkuminen luonnossa tuo yhteiskunnalle säästöä kahdella tavalla: luontoliikunta vähentää kansansairauksista aiheutuneita kustannuksia ja auttaa ihmisiä pysymään työkykyisinä.
Kansallispuistot, retkeilyalueet ja muut Metsähallituksen luontokohteet valtion mailla ovat säilyneet kävijöiden suosiossa myös koronan jälkeen. Viime vuonna 2022 Metsähallituksen luontokohteisiin tehtiin reilu 6,2 miljoonaa käyntiä.
– On tärkeää, että luontokohteisiin tehtyjen käyntien merkitys ymmärretään myös taloudellisesta näkökulmasta. Jos kävijämäärät luontokohteissa säilyisivät vähintään nykyisellä tasolla, laskennallisesti säästöä muodostuisi seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä jopa 1,6 miljardia euroa, toteaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.
Verrattuna yhteiskunnalle muodostuviin liikkumattomuuden kustannuksiin, on luontokohteiden ylläpito kustannustehokas keino säästää yhteiskunnalle muodostuvia liikkumattomuuden kustannuksia ja edistää kansanterveyttä. Monet Metsähallituksen luontokohteista soveltuvat koko perheen päiväretkille ja ovat näin yhteiskunnallisesti merkittävä keino lisätä väestön fyysistä aktiivisuutta muun liikkumisen ohella.
Luontoliikunnasta on mahdollisuus saada säästöä paljon nykyistä enemmän
Tuoreiden Metsähallituksen tietojen mukaan luontokohteisiin suunnattujen retkien suosio jatkuu vahvana. Tämän vuoden tammi-heinäkuun kansallispuistokäynnit olivat kaksi prosenttia viime vuoden 2022 vastaavaa ajanjaksoa korkeammat.
– Jos Metsähallituksen luontokohteiden kävijämäärät kasvavat esimerkiksi viisi prosenttia vuodesta 2022, säästöä käynneistä tulee 172 miljoonan euron verran yhteiskunnalle. Vastaavasti 10 prosenttiyksikön kasvu vuosittaisissa käynneissä nostaisi säästöjen määrää jo noin 180 miljoonaan euroon, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo.
UKK-instituutin ja Metsähallituksen laskelmien taustalla ovat liikkumattomuudesta yhteiskunnalle muodostuneet kustannukset, jotka ovat vuositasolla noin 3,2 miljardia euroa. Liikkumattomuuden kustannukset pohjautuvat tutkimukseen, joka on tehty yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.
Kun luontoliikkumisen tuomia säästöjä laskettiin, otettiin huomioon vähintään 18-vuotiaiden suomalaisten viikoittainen liikuntasuositus ja sen toteutuminen. Toteumaa verrattiin siihen, paljonko se aiheuttaa yhteiskunnalle säästöä kansansairauksien kustannuksista ja tuottavuuskustannuksissa.
Tuottavuuskustannus tarkoittaa epäsuoria kustannuksia, joita yhteiskunnalle muodostuu tuotannon menetysten takia, kuten sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja ennenaikaisia kuolemia. Säästöjen laskennassa käytettiin Metsähallituksen hallinnoimien valtion mailla sijaitsevien luontokohteiden käyntimääriä vuonna 2022.
Mukana laskelmissa ovat ne Metsähallituksen luontokohteet, joissa on ollut teoreettisesti mahdollista liikkua yhdellä käyntikerralla liikkumisen suosituksen edellyttämä määrä, omia lihaksia käyttäen.
Taustamateriaalia:
Metsähallituksen Luontopalvelut: Luonnossa liikkujan palvelut.https://www.luontoon.fi/ www.luontoon.fi
Lisätietoja:
Henrik Jansson, luontopalvelujohtaja, Metsähallitus: henrik.jansson@metsa.fi, puh. 040 032 8759
Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi, puh. 040 505 9157
Päivi Kolu, tutkija, UKK-instituutti: paivi.kolu@ukkinstituutti.fi, puh. 050 564 4220