Kettu on ilmastonmuutoksen ohella suurin uhka uhanalaisen naalin selviämiselle Suomen tuntureilla. Naali on sopeutunut elämään pitkiä aikoja vähällä ravinnolla, kun taas kettu tarvitsee paljon enemmän ravintoa. Luontaisesti talvella tunturialueella olisi ketulle vain vähän syötävää, mutta jätteet auttavat kettua menestymään naalin kustannuksella. Uhanalaista naalia voi auttaa huolehtimalla kaikista jätteistä asianmukaisesti.
Naalin kilpailijan, ketun, selviämistä auttavat pienetkin retkeilijältä jääneet ruuantähteet, kalastajien avannoille jättämät pikkukalat ja muu maastoon jäänyt, ketulle maistuva syötävä. Merkittävää yhä pohjoisemmas levinneen ketun selviämiselle on sen välillä tunturialueen lähikylistä löytämä ravinto. Kaikenlaiset syötäväksi kelpaavat jätteet ylläpitävät osaltaan runsasta kettukantaa, joka leviää tuntureille valtaamaan naalin elinaluetta.
Autetaan naaleja, ei ruokita kettuja
Jokainen voi auttaa uhanalaisen naalin menestymistä pohjoisessa tuomalla kaikki jätteet asianmukaisesti pois maastosta ja huolehtimalla jätteistä niin, etteivät ketut pääse niihin. Kettua ei myöskään pidä varta vasten ruokkia, vaikka ihmisen lähelle tulevalle söpölle ketulle olisi mukava antaa osa eväistänsä.
Naalia isompi kettu kilpailee naalin kanssa pesäpaikoista ja ravinnosta. Ketun leviäminen tunturialueille on ilmastonmuutoksen ohella äärimmäisen uhanalaisen naalin selviytymisen vakavin uhka.
Naali on sopeutunut erittäin hyvin kylmään, arktiseen ilmastoon eikä viihdy lämpimässä. Arktisella alueella sen kilpailijalaji, kettu, seuraa ihmistä. Lisääntyneen ihmistoiminnan seurauksena kaikenlainen ketun syötäväksi kelpaava jäte lisääntyy. Esimerkiksi Alaskassa ja Venäjällä kettu on levinnyt pohjoiseen öljynporaukseen liittyvän ihmistoiminnan myötä ja siihen liittyviä rakenteita seuraten.
Suomessa ei varmistettua naalin pesintää yli 20 vuoteen
Viimeinen varmistettu naalin pesintä on todettu Suomessa vuonna 1996. Ruotsin ja Norjan naalikanta on vahvistunut suojelutoimien ansiosta ja hyvänä myyrä- ja sopulivuonna pesintöjä voi olla jopa lähemmäs sata. Suomessa tavataan vuosittain 5–10 naalia.
Naali on yksi Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuulajeista. Metsähallitus on yhdessä WWF:n kanssa toimittanut naalin esiintymisalueelle 23 ruokinta-automaattia, joissa naali voi ruokailla ketun häiritsemättä. Automaateilla on riistakameroja, joilla voidaan seurata naalien esiintymistä. Vuosittain naalien keskeisiltä esiintymisalueilta pyydetään 150–500 kettua.
Lisätietoa
Metsähallitus, Luontopalvelut, ylitarkastaja Tuomo Ollila, puhelin 0400 241448