Metsähallituksen tarkastusten perusteella metson soitimilla on lintuja riittänyt ja myös kahden edelliskesän poikueet ovat onnistuneet hyvin. Lapissa vuosittain maaliskuun lopussa aloitettavien tarkastuksen tavoitteena on selvittää metsojen soidinpaikkojen sijainti ja metsojen määrä sekä seurata metsätalouden vaikutuksia metson soidinpaikkojen säilymiseen.
Riistaelinympäristöt huomioidaan tarkoin metsänhoidossa ja metsänkäsittelyn suunnittelussa. Metso luetaan kuuluvaksi erityisen tärkeisiin lajeihin Metsähallituksen monikäyttömetsien luonnonhoidossa. Hyvän metsokannan ansiosta metsästyskautta voitiin viime vuonna jatkaa osassa Lappia marraskuulle saakka – paikoin onkin päästy kokemaan jopa 10 päivän pituinen metso- ja teerikukkojen latvalinnustus.
Soidinpaikkojen tarkastusten pohjana ovat aiemmin tiedossa olleiden tai tarkastuksen aikana havaittujen soidinten maastotiedot. Kun metsätalouden suunnittelija havaitsee metson soidinpaikan, tallentaa hän sen paikkatietojärjestelmiin. Jos soidinpaikalla ei ole havaittu toimintaa kolmeen vuoteen, voidaan se historioida järjestelmään, sillä lintujen katsotaan siirtyneen toisaalle.
Metsähallitus päivittää uusia soidintietoja järjestelmään kesäkuun puoleenväliin saakka. Järjestelmään on Lapissa tällä hetkellä ehditty päivittää 99 soidinta, joista 14 on uusia – viime vuonna uusia soidinpaikkoja oli 7. Metsokannan hyvästä tilanteesta kertoo myös riistakolmioiden avulla seurattava metsotiheys, joka vuonna 2017 oli 3,3 yksikköä neliökilometrillä – viime vuonna tiheys oli noussut 5,3 yksikköön neliökilometrillä. Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja kolmionmuotoisia laskentareittejä.
Metso on sopeutuvainen ja kelpuuttaa hyvin monikäyttömetsät elinympäristökseen. Metso suosii varttuneita metsiä, mutta lintuihin törmää usein myös kasvatusmetsissä. Lapissa metsien keski-ikä alkaa siirtyä varttuneiden kasvatusmetsien puolelle, mikä on metsoille eduksi. Metsojen soidinpaikkoja löytyy myös nuoremmista metsistä metsän peittävyyden ja suojan ollessa riittävää. Metsähallituksella on toimivia soidinalueita koskevat metsänkäsittelyohjeet: kaikki metsänkäsittelyt toteutetaan siten, että soidinalue säilyy sopivan peitteisenä. Metson soidinalueiden laatua ylläpidetään lisäksi riistatiheikköjen avulla. Tiheiköt yhdistettynä sopivan harvaan puustoon luovat metsoille ihanteellisen elinympäristön.
Metson soidinta kutsutaan laaja-alaiseksi ryhmäsoitimeksi. Kukkojen soidinreviireistä koostuva soidinpaikka on kooltaan noin 20 hehtaaria. Kukkojen päiväreviireistä koostuva soidinalue taas on kooltaan jopa 300 hehtaaria.
Metsähallitukselle tulee vuosittain ilmoituksia soidinpaikoista myös ulkopuolisilta: laulava metso ei kuitenkaan aina tarkoita automaattisesti soidinpaikkaa, sillä metsolla on tapana laulaa myös omalla reviirillään ympäri vuoden kelien osuessa sopiviksi. Usein todellinen soidinpaikka löytyykin reviirin toiselta laidalta.
Lisätietoja: Tiimiesimies Antti Nurmi, antti.nurmi@metsa.fi, 0407151741