Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat kartoittavat luonnonsuojelualueiden eliölajeja nisäkkäistä raakkuihin ja kovakuoriaisiin ja seuraavat uhanalaisten lajien esiintymiä mereltä tuntureille. Vuonna 2024 lajitöissä tehtiin peruslöytöjä, mutta myös koettiin suuria onnistumisen hetkiä.
Metsähallituksen Luontopalvelujen erityisvastuulajeja ovat saimaannorppa, naali, maakotka, tunturihaukka ja muuttohaukka. Metsähallituksella on merkittävä rooli myös muun muassa kiljuhanhen ja raakun sekä tuhansien tuntemattomampien lajien suojelussa.
Monilla kohteilla uusia lajilöydöksiä
Nämä löydöt ja saavutukset ovat merkittäviä luonnonsuojelun ja lajien suojelun kannalta.
Saimaannorppa: Ensimmäistä kertaa saimaannorppa onnistuttiin kuntouttamaan ja vapauttamaan takaisin luontoon.
Naali: Naalin vanhoja pesäpaikkoja tarkastettiin 277 kpl, osa useaan kertaan. Niistä kahdeksalla havaittiin naaleja, ja kolmella pesäpaikalla syntyi jälkikasvua, Naalin pesintätulos oli edellisvuotta huonompi, mutta Fennoskandiassa todettiin kaikkiaan 139 naalipentuetta – joista Suomessa kolme – mikä on merkittävä määrä.
Vastuupetolinnut: Tunturihaukka onnistui ensimmäistä kertaa maailmassa pesimään sille rakennetussa pesäpöntössä. Maakotkan pesintätulos oli kahden hyvän vuoden jälkeen keskinkertainen. Merikotkan pesintätulos oli viimevuotisen heikomman vuoden jälkeen hyvä. Muuttohaukan pesintätulos on 2000-luvun toiseksi heikoin.
Kiljuhanhi: Kevätmuutolla Siikajoen levähdysalueella havaittiin yhteensä 137 yksilöä, mikä on suurin havaintomäärä 40 vuoden tarkkailuhistorian aikana.
Linnut: Saaristolintuseurantoja tehtiin Itäisellä Suomenlahdella, Merenkurkussa, Saaristomerellä, Hangon ulkosaaristossa, Pyhäjoella ja Kokkolan saaristossa. Merenkurkusta löytyi lapa- ja tukkasotkaparatiisi.
Kiljuhanhi: Kevätmuutolla Siikajoen levähdysalueella havaittiin yhteensä 137 yksilöä, mikä on suurin havaintomäärä 40 vuoden tarkkailuhistorian aikana.
Raakku: Hukkajoen raakkualueella pelastettiin noin 5500 raakkua, ja tapaus sai suuren mediahuomion.
Putkilokasvit: Useita uusia esiintymiä löydettiin, kuten lettorikkoja ja tundrasaroja.
Sammalet ja jäkälät: Erittäin uhanalainen nallikkasammal löytyi Kuusiston linnanraunioista, ja mysteerinen rutakaulasammal Pohjois-Savon Rautavaaralta. Erittäin uhanalaiselle piirtosammalelle löytyi uusi esiintymä Kittilän Taljavaarasta ja Lapissa erittäin uhanalainen tunturitöppösammal löytyi Käsivarresta.
Sienet ja kääväkkäät: Kymenlaakson Sippolasta löytyi erittäin uhanalainen röyhelökääpä, joka on vähitellen levinnyt eteläiseen Suomeen. Oulangan kansallispuistolle löytyi uusi laji, erittäin uhanalainen kanadankääpä,
Kovakuoriaiset: Äärimmäisen uhanalainen punahärö esiintyy laajemmalla alueella kuin aiemmin tunnettiin.
Perhoset: Tohmajärvellä rusojaloyökkösen esiintymän todettiin olevan nyt vahva. Harjusinisiiven yksilömäärä oli suunnilleen sama kuin useimpina muinakin seurantavuosina.
Mereiset lajit: Kemijoen suistosta löydettiin uusia paunikkopopulaatioita.
Lisäksi Liito-orava-LIFE tuotti runsaasti opasmateriaalia.
”Vuodessa kertyneiden lajihavaintojen määrä on hengästyttävä. Suojelualueidenkin lajistosta tunnetaan vain murto-osa. Tätä havainnollistaa Sallan kansallispuistossa järjestetty Bioblitz-tapahtuma, jossa lajiasiantuntijat löysivät yhden vuorokauden aikana yli 600 lajia, joista ei ollut kirjattuna aikaisempia havaintoja puiston alueelta”, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen.
Sukupuuttovelka vaivaa lajeja pienillä luonnonsuojelualueilla
Kovakuoriaisten direktiivilajeista tarkastettiin muun muassa korpikolvan, punahärön, lahokapon ja korukeräpallokkaan vanhoja esiintymäpaikkoja sekä etsittiin mahdollisia uusia esiintymiä pitkin Suomea yhteensä 27 Natura-alueella. Melkein kaikki tarkistetut esiintymät olivat säilyneet ja jopa uusiakin löytyi, mutta jotkin uhanalaisten lajien esiintymät olivat valitettavasti lähes varmasti myös kadonneet.
”Esiintymien katoamiset selittyvät ennen kaikkea kyseisten suojelualueiden pienellä koolla, mikä ei ole riittänyt ylläpitämään vaateliaiden lajien populaatioita pitkäaikaisesti, vaan ne ovat lopulta kadonneet paikalta. Kyse on siis ilmiöstä nimeltä sukupuuttovelka”, kommentoi Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun asiantuntija Sampsa Malmberg.
Metsähallituksen Luontopalvelut jatkaa työtään luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi.
Lisätietoa
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. 040 593 0308
- Luonnonsuojelun asiantuntija Sampsa Malmberg, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. 040 583 9648
- Lisätietoa lajityöstä sekä julkaisuja