Lämpötilan nousu, sateiden lisääntyminen ja jääpeitteen väheneminen vaikuttavat tulevaisuudessa Merenkurkun ja Ruotsin korkearannikon maailmanperintökohteeseen ja alueen paikallisiin asukkaisiin. Ilmastoherkkyysindeksin mukaan maailmanperintökohde ja paikallisyhteisöt sopeutuvat tuleviin muutoksiin suhteellisen hyvin.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanperintökohteen arvoon? Sitä pohdittiin kaksiviikkoisessa Ruotsin ja Suomen yhteisessä työpajassa, jossa kartoitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Merenkurkun saariston ja Ruotsin Korkearannikon maailmanperintöalueeseen ilmastoherkkyysideksi CVI:n avulla.
Työpajassa todettiin, että kolme tärkeintä ilmastotekijää ovat lämpötilan nousu, sateiden lisääntyminen ja jääpeitteen väheneminen. Tuloksena oli, että maailmanperintökohteen geologiset arvot selviävät ilmastonmuutoksesta hyvin. Alueen geologisiin arvoihin lasketaan muun muassa kalottivuoret ja tunneliluolat Korkearannikolla sekä Merenkurkun saariston erilaiset moreenimaisemat. Nämä eivät ole erityisen herkkiä ilmastomuutoksen vaikutuksille.
Suurempi vaikutus kohdistuu maailmanperintöalueen biologisiin arvoihin, joita ovat esimerkiksi matalien merenlahtien kalakannat ja linnusto. Biologiset arvot ovat herkempiä sateiden lisääntymisen ja lämpötilan nousun aiheuttamille muutoksille. Jääpeitteen väheneminen vaikuttaa sekä vedenalaiseen että rantojen elämään.
Työpajassa arvioitiin myös sitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset maanilmanperintöarvoihin vaikuttavat paikallisiin asukkaisiin. Todettiin, että vaikutus on suhteellisen pieni, ja että paikallisyhteisöllä on hyvä sopeutumiskyky.
Työpajan lähtökohtana olivat maailmanperintöarvot, joten tulokset eivät kerro, miten ilmastonmuutos vaikuttaa muuten luontoon tai yhteiskuntaan.
– Maailmanperintökohteita varten kehitetty CVI (ilmastoherkkyysindeksi) antaa meille tietoa maailmanperintöarvoihin kohdistuvista uhista ja auttaa keskittymään konkreettisiin ja hyvin kohdennettuihin toimenpiteisiin tulevaisuudessa. Australialaiset tutkijat, jotka ovat kehittäneet menetelmän, johtivat työpajaa, kertoo Metsähallituksen Merenkurkun saariston maailmanperintökoordinaattori Malin Henriksson.
Työpajaan osallistui paikallisyhteisön, kuntien ja alueellisten sekä valtakunnallisten viranomaisten edustajia Korkearannikolta ja Merenkurkun saaristosta.
– Työpajassa tehty analyysi auttaa kehittämään asiaankuuluvia toimenpiteitä, jotta voimme säilyttää maailmanperintökohteen luonto- ja kulttuuriarvot ilmastonmuutoksesta huolimatta, sanoo Patrik Bylund, Ruotsin Västernorrlandin lääninhallituksen Korkearannikosta vastaava maailmanperintökoordinaattori.
Yhteistyötä maailmanperinnön säilyttämiseksi
– Rajat ylittävä yhteistyö Korkearannikon ja Merenkurkun saariston kehittämiseksi tuo monta kertaa enemmän lisäarvoa kuin on yksittäisen toimijan saavutettavissa. Yhteistyö on ainoa mahdollisuus asiamukaiselle maailmanperinnön hoidolle, sanovat Bylund ja Henriksson.
Korkearannikko ja Merenkurkun saaristo muodostavat maailmanperintökohteen kahdessa maassa. Se koostuu kolmesta osa-alueesta, joista yksi sijaitsee Ruotsissa ja kaksi Suomessa. Västernorrlandin lääninhallitus ja Suomen Metsähallituksen Luontopalvelut ovat yhdessä maailmanperintöluetteloon kuuluvan Korkearannikon ja Merenkurkun saariston vastuullisia johtajia.
Metsähallituksella ja Västernorrlandin lääninhallituksella on jo vakiintunut yhteistyö rajat ylittävän maailmanperintökohteen hoidossa, jota rakennetaan ja kehitetään ilmastoherkkyysindeksitutkimuksessa. Climate Vulnerability Index (CVI, ilmastoherkkyysindeksi) on järjestelmällinen työkalu, jolla voidaan arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmanperintökohteisiin.
Työkalu on kehitetty erityisesti maailmanperintökohteita varten, ja sitä tukevat sekä Unesco että Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN). CVI tarkastelee erityisesti sitä, miten ilmastomuutos vaikuttaa arvoihin, jotka tekevät maailmanperinnöstä ainutlaatuisen maailmanlaajuisesti. CVI tarkastelee myös syitä ja perusteluja sille, miksi alue tai paikka on maailmanperintökohde. CVI-hankkeen toteuttamiseksi lääninhallitus ja Metsähallitus ovat saaneet hankerahoitusta Interreg Botnia-Atlanticalta.
CVI-menetelmää ei ole aiemmin käytetty Suomessa tai Ruotsissa. Korkearannikon ja Merenkurkun saariston ilmastoherkkyysindeksin loppuraportti valmistuu syksyllä.
Lisätietoja:
Metsähallitus Rannikon Luontopalvelut, maailmanperintökoordinaattori Malin Henriksson, malin.henriksson@metsa.fi, +358 40 193 5775
Lääninhallitus Västernorrland, maailmanperintökoordinaattori Patrik Bylund (ruotsiksi), patrik.bylund@lansstyrelsen.se, +46 73 275 16 35
