Oulangan taimenella ei mene hyvin: kutukalojen määrät ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajoessa. Taimenesta on tullut harvinainen saalis Koillismaan jokialueilla.
Merkittävä syy taantuvaan taimenkantaan on laiton verkkokalastus Venäjän Karjalassa sijaitsevalla Pääjärvellä, jonne taimenet kerääntyvät ennen kutuvaellustaan kohti Suomen puolella sijaitsevia jokia. Taimenta salakalastetaan myös Pääjärveen laskevien jokien suilla.
PROTROUT-hankkeessa lisätään kalastuksenvalvontaa ja koulutetaan valvojia rajan molemmin puolin, mutta paneudutaan myös salakalastuksen juurisyihin. Työtilanne Pääjärven alueella on heikko, ja taimenen salakalastuksesta saatavat lisätulot houkuttavat monia. Toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksia kalakantoihin ei välttämättä ymmärretä.
Kalastusmatkailu kannustaa suojelemaan vetonaulaansa
Hankkeessa ratkaisua ongelmaan haetaan paitsi laajamittaisesta tiedottamisesta ja asennekasvatuksesta myös matkailualan pienyritysten tukemisesta. Tavoitteena on alueellisen kalastuskulttuurin perinpohjainen muutos.
– Taimenesta voi tulla koko alueen kalastusmatkailun tärkein vetovoimatekijä. Kestävällä pohjalla oleva liiketoiminta tarkoittaa työpaikkoja ja lisätuloja paikallisille. Taimenen suojelusta hyötyvät tällöin niin taimen, vesiluonnon monimuotoisuus kuin alueen väestökin, toteaa eräsuunnittelija Kari Sarajärvi, joka toimii hankkeessa Metsähallituksen edustajana.
Uusille matkailualan yrityksille tarjotaan monipuolista tukea. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa yrittäjyys tai työpaikka kalastusmatkailun parissa on taloudellisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin laiton kalastaminen.
Rajat ylittävä yhteistyö mahdollistaa molemminpuolisen hyödyn
Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että alueen taimenkanta vahvistuu pysyvästi. Kalat eivät valtakunnanrajalla pysähdy, eikä alueen haasteitakaan näin ollen saada selätettyä ilman rajat ylittävää yhteistyötä.
– Vaikka salakalastusta pyritään kitkemään nimenomaan Venäjän Karjalan puolella, ei se tarkoita, etteikö taimenkannan elinvoimaisuuteen tulisi panostaa myös Suomessa. Kun kokonaistilanne on hyvä, voidaan kalastusmatkailua edistää molemmin puolin rajaa, Sarajärvi sanoo.
Hankkeessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on mallintaa ja ymmärtää Oulangan ja Pääjärven vesialueen taimenen elinkaarta entistä yksityiskohtaisemmin. Kuusinkijoella merkitään sekä luonnonkalojen että kasvatettujen taimenten poikasia PIT-merkillä, jonka avulla seurataan taimenten vaellusta Pääjärvelle. Mitä paremmin taimenen elinkaari tunnetaan, sitä tarkemmin voidaan mitoittaa kalastus kestävästi ja arvioida esimerkiksi istutusten todellista merkitystä.
Lisätietoja:
Eräsuunnittelija Kari Sarajärvi, Metsähallitus, Eräpalvelut, p. 0206 39 6569, kari.sarajarvi(a)metsa.fi
PRO TROUT – Prospering native brown trout and local fishing professions:
Hanke käynnistyy helmikuussa 2020 ja kestää kolme vuotta. PROTROUT saa rahoitusta Karelia CBC -ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 630 000 €.
Päätoteuttajana hankkeessa on Metsähallitus. Hankekumppaneita Suomessa ovat Luonnonvarakeskus, Kuusamon kaupunki, Kuusamon yhteisten vesien osakaskunta ja Vuotungin osakaskunta. Venäjän puolelta mukana ovat tiede- ja koulutusjärjestö Baltic Salmon Center, valtion kalatalouden ja vesistöjensuojelun tutkimuslaitos, pohjoinen kalatalouden tutkimuskeskus PetrSU sekä Karelia-Sever Tur Oy.
Hanke on jatkoa 2013—2014 toteutetulle Oulangan taimen -hankkeelle, jossa selvitettiin alueen taimenkannan tilaa sekä sen taloudellista ja sosiaalista merkitystä Koillismaan ja Venäjän Karjalan asukkaille.