Suomen Ladun ja Metsähallituksen yhteinen ruska-ajan Luiroguides-kämppäopaskokeilu Luirojärvellä, Urho Kekkosen kansallispuistossa, tavoitti retkeilijät ja palveli ruskavaeltajia. Kokeilu saa jatkoa ensi vuonna.
Suomen Latu ja Metsähallituksen Luontopalvelut pestasivat vapaaehtoisia kämppäoppaita kahdeksi viikoksi ruskakaudelle Urho Kekkosen kansallispuiston sydämeen Luirojärvelle. Opaspestit olivat viikon mittaisia ja perustuivat vapaaehtoisuuteen. Hakijoita kertyi lyhyessä ajassa parikymmentä ja oppaiksi pääsi neljä onnekasta.
Luirojärvellä oppaat keskustelivat kestävästä retkeilystä, varmistivat leirialueen, tupien ja saunan siisteyden sekä loivat retkeilijöille yhteisöllisen iltahetken kuulumisten vaihtoon. Kokeilu keräsi etukäteen roimasti kiinnostusta sosiaalisessa mediassa, ja retkeilijöiden välittömän palautteen perusteella toteutus koettiin onnistuneeksi.
– Iltapäivällä lähdimme kierrokselle varaustupiin ja laitoimme nokipannukahvit. Pari tuntia istuimme nuotiolla. Kyselimme kuljetuista reiteistä ja varusteista. Sauna on se, johon kaikki haluavat. Naisille olivat parittomat tunnit ja miehille parilliset tunnit, Luiroguides-opas Hanna Korhonen kertoo.
Oppaat varmistivat, että retkeilijät muistavat maksaa saunomisen – joko etu- tai viimeistään jälkikäteen.
Keskusteluissa toistuivat ennakkovalmistelut sekä retkeilypäivien asiat, kuten kuljetut reitit, luontohavainnot ja varusteet. Retkeilijät vertailivat rinkkojen painoja, ja olipa yhtenä iltana tarjolla todellisia grammanviilausniksejä paikalle sattuneelta retkeilijältä.
– Retkietiketistä muistuttelimme nuotiolla. Mitä tuot tänne, viet mennessäsi. Täällä ei ole automaattista roskahuoltoa. Tulenteko on ehkä se tärkein: tuli tehdään vain sinne, mihin se on sallittua tehdä, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan roskaton retkeily puhutti nuotiolla, sillä joidenkin tupien pihapiiristä löytyy yhä jäteastia, vaikka roskat pitää kuljettaa itse takaisin.
Jäteastioita palautettiin Metsähallituksen mukaan tuville, koska niiden poiston jälkeen osa retkeilijöistä jätti kylmästi roskansa tupien lähiluontoon. Säiliöiden tyhjennys kuluttaa luontoa ja vaatii rahaa, jolle löytyy kansallispuiston ylläpidossa tarpeellisempia ja varmasti retkeilijöille hyödyllisempiä kohteita.
Metsähallitus sai retkeilyrakenteista sekä kehuja että parantamistoiveita.
Urho Kekkosen kansallispuiston tupaverkosto on kansainvälisestikin poikkeuksellisen kattava ja tuo turvallisuutta ja mukavuutta retkeilyyn.
Velvollisuuksien lisäksi oppaille jäi kosolti aikaa retkeilyyn upeassa tunturiluonnossa sekä rauhallisiin hetkiin tunnelmallisella Luiron rannalla.
– Vain aamulla ja illalla oli työtehtäviä, joten muina aikoina sai nauttia ihanasta ruskasta ja luonnon rauhasta, Korhonen tunnelmoi.
Suomen Latu ja Metsähallitus olivat tyytyväisiä Luiroguides-kokeiluunsa ja jatkavat toimintaa myös vuonna 2021 ruskaviikoilla 35–37.
– Kokemukset kämppäopastoiminnasta olivat tosi positiivisia. Tällainen uusi vapaaehtoistoiminnan tapa selvästi kiinnostaa. Suomen Latu ja Metsähallitus jatkavat yhteisen vapaaehtoistoiminnan kehittämistä UK-puistossa. Toteutamme ensi kesänä myös vapaaehtoisten huoltovaelluksia UK-puistoon, Suomen Latu Kiilopään liikuntapalvelupäällikkö Mervi Savolainen kertoo.
– Kansallispuiston näkökulmasta yhteistyö Suomen Latu Kiilopään kanssa kämppäopasasiassa on tosi hyvä. Saamme Ladun kautta kokeneita retkeilijöitä opastamaan ja ohjaamaan yhdelle kansallispuistomme vilkkaimmista kohteista, asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Metsähallituksesta sanoo.
Urho Kekkosen kansallispuiston käyntimäärä on kasvanut sulan maan kaudella 2020 roimasti edellisvuodesta. Esimerkiksi heinäkuun käyntimäärä oli noin 22 % edellisvuoden heinäkuuta suurempi. Vuoden 2019 heinäkuussa kansallispuistoon tehtiin 51 200 käyntiä ja tänä vuonna heinäkuussa jo 62 400.
Retkeilijät ovat löytäneet myös puiston etäisiin erämaaosiin edellisiä vuosia useammin.
Lisätietoa
Suomen Latu, liikuntapalvelupäällikkö Mervi Savolainen, puhelin 050 3439494
Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut, asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen, puhelin 040 7569337