Elokuun viimeisenä lauantaina 2020 juhlittiin Suomen luonnon päivää, joka on almanakan tuorein merkkipäivä. Juhlapäivänä Suomen lippu nousi salkoihin koko maassa, mustikkapiirakka maistui valmistujaispöydissä ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio luki suuren luontorunokilpailun voittajarunon radiossa. Ensi vuonna Suomen luonnon päivänä Suomessa nähdään täysin uusi yhdistelmä taidetta ja luontotietoutta.
Suomen luontoa on juhlittu omana merkkipäivänään vuodesta 2013 asti. Merkkipäivän suosio on kasvanut tasaisesti. Suomen luonnon päivä on ollut jo pitkään elokuun viimeisen lauantain suosituin puheenaihe somessa, ja tänä vuonna se oli päivän twiitatuin ja eniten käyttäjiä tavoittanut aihe Twitterissä.
Vuosi vuodelta yhä useampi nauttii päivän juhlaleivosta, mustikkapiirakkaa, ja osoittaa arvostustaan luontoa kohtaan liputtamalla. Tämä oli jo neljäs vuosi, kun sisäministeriö suositti liputusta Suomen luonnon päivänä.
– Liputtaa voi monella tavalla: perinteisesti lippu salkoon omalla pihalla, koristelemalla mustikkapiirakan pikkulipuilla tai pukeutumalla sinivalkoiseen. Luonto on hieno, suomalaisia yhdistävä yhteinen asia, summaa Suomen luonnon päivän koordinaattori Heli Rekiranta Metsähallituksesta.
Luonto herätti suomalaisissa kerronnan ja runoilun innon
Tänä vuonna Suomen luontoa on muistettu myös suuressa juhlarunokilpailussa. Kevään ja kesän aikana suomalaiset lähettivät kilpailuun yli 3000 upeaa runoa. Runojen joukosta esiraati valitsi 30 finalistia. Esiraatiin kuuluivat Minna Joenniemi, Vesa Rantamaa, Aleksis Salusjärvi ja Henriikka Tulivirta. Finalistien joukosta voittajan valitsi Suomen luonnon päivän suojelija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
– Runojen kirjosta välittyi suomalaisten ainutlaatuinen ja monimuotoinen luontosuhde sekä innostus runouteen kirjallisuuden tyylilajina. Kun lähdin valitsemaan voittajaa, ensisijainen kriteerini oli löytää hyvin kirjoitettu ja tasapainoinen runo. Lisäksi halusin valita tekstin, joka olisi riittävän helposti lähestyttävä ja josta mahdollisimman moni voisi löytää omakohtaista samastumispintaa – tekstiä, joka puhuttelisi ja koskettaisi, Haukio kertoo.
Suomen luonnon päivän voittajaruno on Aino Krohnin kirjoittama Näillä silmillä. Krohn osallistui kilpailuun nimimerkillä Veera Viita. Rouva Haukio luki runon Yle Radio Suomen lähetyksessä Suomen luonnon päivänä.
– Veera Viidan syvällinen runo kuvastaa osuvasti, kuinka ihminen voi asemoida oman elämänkaarensa eri vaiheet kiinteästi luontoon ja sen kiertokulkuun. Runo välittää suhteellisuudentajua osastamme suuressa kokonaisuudessa ohjaten hahmottamaan asioiden mittasuhteita. Runo kiinnittyy vuodenaikojen kiertoon tarjoten mahdollisuuksia tunnelmoida paluulla johonkin hyvin alkuperäiseen ja riisuttuun, ihmisyyden ydinmaisemille. Tekstin tunnelma on autenttinen ja virittynyt, sanoma monikerroksinen ja lukukertoja kestävä. Sydämelliset onnittelut voittajalle, Haukio toivottaa.
Runokilpailun voittajan lisäksi rouva Haukio palkitsi kunniamaininnalla kuusivuotiaan Ottilia Vuorikurun kirjoittaman runon, joka havainnollisti luonnosta haltioitumisen tunnetta. Vuorikuru osallistui kilpailuun nimimerkillö Pihla. Runoihin voi tutustua Yle Luonnon verkkosivuilla.
Yhdessäoloa ulkona ja pölyttäjätekoja
Aiempina vuosina Suomen luonnon päivänä on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia, ja luonnossa oleminen on kuulunut olennaisesti päivän viettoon. Tänä vuonna tapahtumia oli vähemmän, mutta monta tapahtumaa oli rakennettu ulkona liikkumisen, suppeamman osallistujamäärän ja koronaturvallisten poikkeusjärjestelyjen varaan. Ensiarvioiden perusteella ainakin 130 000 nukkui yönsä ulkona osana Suomen Ladun Nuku yö ulkona -haastetta. Tänä vuonna Suomen luonnon päivän kanssa samaan aikaan järjestettiin toisen asteen valmistujaisjuhlia, jotka siirtyivät koronan vuoksi keväältä syksylle.
– Uskoisin, että aika monessa juhlapöydässä on tarjoiltu Suomen luonnon päivän hengessä mustikkapiirakkaa. Me kannustimme lahjavinkeillä some-seuraajiamme antamaan valmistuvalle luontoaiheisen lahjan, josta on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen, koordinaattori Heli Rekiranta kertoo.
Suomen luonnon päivään huipentui myös Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja. Pölyttäjien ahdinkoa helpottamaan pyrkivä kampanja on kerännyt suomalaisilta yli 70 000 pörriäistekoa, joista jokainen auttaa pölyttäjäpulaa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Pölyttäjätekoja voi ilmoittaa Ylen Luonnon verkkosivuilla vielä 13. syyskuuta saakka.
Ensi vuonna Suomen luonnon päivänä koetaan innostava yhdistelmä luontotietoutta ja taidetta
Suomen luonnon päivänä 28.8.2021 on luvassa ainakin luontoaiheisia taide-elämyksiä. Punkaharjun upeassa harjumiljöössä koetaan silloin uudenlainen luontotietoutta ja taidetta yhdistelevä yleisötapahtuma.
Tapahtumissa tutustutaan kimalaisen vuodenkiertoon ja luonnon monimuotoisuuden merkitykseen luonnontieteen, itsetekemisen ja taiteen kautta. Tapahtumien kruununa on audiovisuaalinen konserttiteos, jonka toteuttaa taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab kymmenpäisen taiteilija- ja tuotantoryhmän kanssa. Lavalle nousevat muusikot Ringa Manner ja Max Lilja, sekä tanssija Kaisa Niemi. Teos esitetään luonnonympäristössä hämärän laskeuduttua ja sinne voi saapua oman piknik-viltin ja eväskorin kanssa. Vastaavia kaikille avoimia ja maksuttomia Luonnon konserttisali -tapahtumia järjestetään myös Kajaanissa ja Helsingissä elokuussa 2021. Rahoitusta tapahtumiin on saatu Koneen Säätiöltä.
Luonnon konserttisali on alun perin latvialainen tapahtumakonsepti, joka levittää luontotietoutta elävän musiikin, visuaalisen elämyksellisyyden, tarinallisuuden ja ympäristökasvatuksen keinoin. Latviassa vastaavia, suuren suosion saaneita Nature Concert Hall -tapahtumia on järjestetty jo 15 vuoden ajan. Ne houkuttelevat vuosittain tuhansia taiteen- ja luonnonystäviä kaikista ikäluokista.
Lisätietoja:
Heli Rekiranta, Metsähallitus, Suomen luonnon päivän koordinaattori, 040 754 4664, heli.rekiranta(at)metsa.fi