Suomen luonnon päivää on perinteisesti vietetty elokuun viimeisenä lauantaina, jolloin juhlitaan luonnon keskeistä roolia suomalaisten elämässä. Ilmasto -ja ympäristöministeri Krista Mikkonen avasi luonnon päivän juhlat Kolin kansallispuistossa nostamalla lipun salkoon yhdessä partiolaisten kanssa.
– Suomalainen luonto on juhlapäivänsä ansainnut. Luonto ja kansallispuistot ovat ottaneet vahvan paikan Suomen matkailussa ja suomalaisten vapaa-ajan vietossa. Luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Monimuotoisen luonnon ja neljän vuodenajan säilyttäminen edellyttävät meiltä vastuullista toimintaa. Juhlan jälkeen on taas käärittävä hihat, jotta pääsemme käytännön toimiin luonnonmonimuotoisuuden ja luonnon virkistyskäytön kestävyyden turvaamiseksi, korostaa ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen.
Suomen luonnon päivä innostaa ihmisiä ulos luontotapahtumiin ympäri Suomen. Juhla huipentui iltaan, kun Suomen Latu haastoi suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona omatoimisesti tai telttahotelleissa eri puolilla maata.
Liputtaminen on ollut tärkeä osa Suomen luonnon päivää sen alusta, eli vuodesta 2013 saakka. Vuodesta 2017 alkaen sisäministeriö on virallisesti suosittanut liputusta Suomen luonnon päiväksi. Tällöin Suomesta tuli ensimmäinen maa, jonka luonnolla on oma liputuspäivä.
Krista Mikkoselle nimikkohyönteishotelli Kolin kansallispuistoon
Metsähallitus nimesi Suomen luonnon päivän juhlissa ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkoselle oman nimikkohotellin. Komea hyönteishotelli tullaan sijoittamaan Kolin kansallispuistoon Turulan tilalle. Krista Mikkosen hyönteishotellin on tehnyt paikallinen puuseppä Mika Kareinen.
Hyönteishotellin luovutti Krista Mikkoselle Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen. Tämä oli Pentti Hyttisen viimeinen virallinen työtehtävä Metsähallituksen pääjohtajana.
– Koli on minulle merkittävä paikka, olen Juuasta kotoisin ja tämä aurinkoinen päivä Kolilla oli paras mahdollinen tapa juhlistaa Suomen luontoa kansallismaisemissa, Hyttinen sanoi.
Pölyttäjähyönteiset ovat joutuneet ahdinkoon eri puolilla maailmaa. Suomessa niitä on hävittänyt elinympäristöjen muuttuminen, kuten laidunnuksen, kukkaniittyjen ja monimuotoisten pientareiden väheneminen. Hyönteishotellit auttavat erityisesti erakkomehiläisiä ja -ampiaisia, jotka myös vierailevat kukissa ja pölyttävät kasveja.
Kolilla on runsaasti vanhan kaski- ja niittytalouden aikana syntyneitä ahoja. Ne ovat tärkeitä elinympäristöjä harvinaistuville kasvi- ja perhoslajeille ja siksi valtakunnallisesti arvokkaita suojelukohteita. Ahojen vaatelias lajisto tarvitsee säilyäkseen jokavuotista niittoa. Lisäksi Kolilla on lampaiden ja lehmien hoitamia hakamaita ja metsälaitumia.
Lisätietoja:
Puistonjohtaja Matti Hovi, Metsähallitus puh. 0206 396 811