Metsähallitus hakee lupaa Parikkalan Siikalahden lintuvesikunnostukseen. Metsähallitus on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen Parikkalan Siikalahden pohjoisosan pohjapadon rakentamiseen ja kunnostusruoppauksiin. Siikalahden pohjoisosan vedenkorkeus laskee kuivakausina haitallisen alas ja järven umpeenkasvu kiihtyy.
Pohjapato rakennetaan, jotta Siikalahden pohjoisosan keskivedenkorkeutta saataisiin nostettua. Ruoppauksien tavoitteena on poistaa vesikasvillisuus juurineen ja saada aikaan mahdollisimman pysyvää avovesialuetta.
– Kunnostustoimet vaikuttavat myönteisesti Siikalahden linnustoon. Erityisesti pyrimme parantamaan uhanalaisten vesilintujen pesimäympäristöä. Seuraamme tarkasti kunnostuksen vaikutuksia lahden linnustoon. Muista eläimistä kunnostustoimet parantavat sudenkorentojen ja viitasammakon elinympäristöä ja lisäävät lepakoille sopivia saalistusalueita, erikoissuunnittelija Panu Kuokkanen Metsähallituksesta kertoo.
Parikkalan Siikalahti on Suomen merkittävin sisämaan lintukosteikko. Alue on erittäin arvokas paitsi linnuston, myös kasvillisuutensa sekä monien selkärangattomien eläinten kannalta. Siikalahden pohjoisosa on hyvin matala. Loppukesällä veden syvyys on vain 0,8 metriä. Erityisesti kuivina kesinä on riski, että vesi on hyvin matalalla ja kasvillisuus levittäytyy laajemmalle alueelle ja pienentää avovesialueita. Myös rantaluhdat kuivuvat.
Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn
– Näinä vaikeina ja poikkeuksellisina aikoina on hyvä kertoa myös positiivisia uutisia. Pääsemme Helmi-töihin Suomen merkittävimmälle sisämaan lintukosteikolle. Helmi-ohjelmassa tavoitteemme on kunnostaa 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa lintukosteikkoa 2023 loppuun mennessä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Siikalahden lintuvesikunnostuksen kokonaiskustannukset maisemointeineen ovat noin 250 000 euroa. Metsähallitus toteuttaa hankkeen kokonaan valtion varoin osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen.
– Työtä Suomen luonnon kunnostamisessa riittää, ja siksi jo tänä vuonna useilla lintuvesillä eri puolilla maata tehdään raivauksia, niittoja, hoitokalastusta ja vieraspetopyyntejä. Lisäksi seuraavien vuosien kunnostustoimiin valmistaudutaan tekemällä inventointeja ja suunnitelmia, ministeri Mikkonen kertoo.
Suurin osa merkittävistä lintuvesistä on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla.
Ruoppauksia tehdään syksyllä parin kuukauden ajan
Pohjapadon ja patopenkan harjan kokonaispituus on 315 metriä. Pohjapato rakennetaan syksyllä ennen pakkaskautta märkätyönä veteen. Tällöin Simpeleenjärven vesipinta on alhaalla, mikä helpottaa työtä. Rakentaminen toteutetaan lahden länsipuolelta, johon on olemassa oleva tieyhteys. Patorunko rakennetaan päätypenkereenä joko syrjäyttämällä tai kaivamalla pehmeä turve ja/tai liejukerros pois. Pohjapadon töiden arvioitu kestoaika on 2–3 kuukautta. Työalueelta kaivettavat massat muotoillaan saareen ja niemiin.
Ruoppaukset on suunniteltu Siikalahden pohjoisosan kunnostussuunnitelmassa esitetyille alueille. Ruopattavien uomien ja niiden laajennuksien yhteispinta-ala on noin 4–4,4 hehtaaria. Ruopattavat massat nostetaan pääosin ruopattavien uomien välisille alueille, joista tehdään lintujen pesimäsaaria.
Ruoppaukset tehdään ensisijaisesti syksyllä ponttonikaivureilla. Ylimääräiset massat, joita ei käytetä pesimäsaarien rakentamiseen, kuljetaan erikseen sovittaville läjitysalueille. Siikalahden hoitotyöt on jo aloitettu luhta-alueiden pensaikon ja laidunalueiden raivauksilla.
Lisätietoa
Lisätietoja antavat:
Erikoissuunnittelija Panu Kuokkanen, Metsähallitus p. 0400 381 298, panu.kuokkanen(at)metsa.fi
Helmi-ohjelma: Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 240, paivi.gummerus-rautiainen(at)ym.fi
Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, antti.heikkinen(at)ym.fi