Yhteistiedote Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF Suomi
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin viime kesänä yhteensä 164 naalinpesintää. Yksi pesinnöistä oli Enontekiön tunturialueella, kun naali pesi kesällä onnistuneesti Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996. Pesintätulokset olivat ennätyksellisiä myös Ruotsissa ja Norjassa. Naalinpentuja todettiin viime vuonna kolmen maan alueella yhteensä 762.
Naali on Suomessa edelleen äärimmäisen uhanalainen ja Norjassa ja Ruotsissa se on erittäin uhanalainen.
– Parikymmentä vuotta tehdyn suojelutyön tulokset näkyivät ilahduttavalla tavalla naalin pesintöinä viime kesänä. Suojelutyötä pitää kuitenkin systemaattisesti jatkaa. Esimerkiksi lämpenevä arktinen ilmasto on uhka elpyvälle naalikannalle, ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalikannan seurannasta ja käytännön suojelutoimista Suomessa. WWF tukee sekä seurantatyötä että käytännön suojelutoimia, kuten naalin ruokinta-asemien ylläpitoa Tunturi-Lapissa.
– Odotettavissa on hyvä myyrä- ja sopulivuosi, mikä voi ennustaa lisää naalin pesintöjä Suomessa. Vaikka naalit syövät hyvällä ruokahalulla ruokinta-asemien koirannappuloita, myyrät ja sopulit ovat niiden luonnollista ravintoa, jonka turvin pesintäyritykseen yleensä vasta ryhdytään, ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:stä kertoo.
Viime kesän pesimätilastot löytyvät Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteisestä naaliraportista, jonka tekemisessä Suomi on nyt mukana ensimmäistä kertaa. Raportissa kerrotaan naalikannan seurantatyöstä ja sen tuloksista (raportti suomeksi sivulta 41 alkaen). Ruotsi ja Norja ovat julkaisseet yhteisen naaliraportin vuodesta 2018 alkaen.
Kolmen maan yhteinen raportti on seurausta yhä tiivistyvästä yhteistyöstä, jota tehdään Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä naalin suojelemiseksi. Yhteisen raportin lisäksi valmistella on maiden yhteinen naalin suojeluohjelma, jossa tullaan määrittelemään lajin suojelun tavoitteet ja keinot tuleviksi vuosiksi.
Naalien määrä on kasvanut pohjolassa koko 2000-luvun. Vuosituhannen vaihteessa naalien määräksi kolmessa maassa arvioitiin 40–60 yksilöä ja nyt kannan kooksi arvioidaan 559 aikuista naalia. Yksi merkittävä tekijä naalikannan vahvistumisessa on tarhalla syntyneiden, luonnonkantaa edustavien naalien vapauttaminen Norjassa Suomen ja Ruotsin rajojen tuntumaan. Suomessakin viime kesänä pentuja tuottaneen parin naaras vaikuttaa DNA-näytteen perusteella olevan vuonna 2018 Varangille vapautetun naalin jälkeläinen.
Lisätiedot:
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila, Metsähallitus Luontopalvelut, puh. 0400 241 448, tuomo.ollila@metsa.fi
Ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi