Valtion maiden ja vesien käytön suunnittelua kutsutaan luonnonvarasuunnitteluksi. Se tehdään aina yhdessä sidosryhmien ja kumppaneiden, siis alueiden käyttäjien, kanssa. Luonnonvarasuunnittelu on suomalainen erikoisuus, joka kiinnostaa kansainvälisestikin.
Luonnonvarasuunnittelua on leimannut koko ajan kehittyvä ja oppiva malli. Koska suunniteltavat alueet ovat erilaisia, olennaista on, että suunnitelmissa huomioidaan aluekohtaiset erot ja löydetään ajanmukaiset keinot, joilla alueen toimijoiden ja asukkaiden näkemykset saadaan hyvin kuuluviin.
Myös kerralla suunniteltavan alueen laajuus on kehittynyt vuosien saatossa. Tällä hetkellä suunnitelmat on saamelaisten kotiseutualueelle, Lapille, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuulle sekä Etelä-Suomelle ja aivan uusimpina pian myös merialueelle.
Merialueelle ensimmäinen oma suunnitelma
– Kiinnostus merialueita ja niiden käyttöä kohtaan on kasvanut viime vuosina merkittäväksi. Siksi päätimme ottaa merialueet ensimmäistä kertaa omaksi suunnitelmakseen. Maa- ja merialueet ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään, mutta merialueen omassa suunnitelmassa olemme voineet keskittyä siihen, mikä on tärkeää merellä, merialueen luonnonvarasuunnittelun projektipäällikkö Marja Hokkanen Metsähallituksesta kertoo.
Samalla on huomattu, että vaikka Metsähallituksen rooli merellä on yhtä suuri kuin sisämaassakin, se on paljon tuntemattomampi. Merellä ei ole metsätaloutta vastaava suurta käyttäjää, vaan käyttömuotoja, toimijoita ja toimintatapoja on monia.
Luonnonvarasuunnittelu on ylätason strategista suunnittelua, jossa haetaan sidosryhmien välistä tahtotilaa sille, mitä merellä tehdään. Suunnitelmassa ei tehdä karttarajauksia. Sen sijaan se pohjautuu sekä merialuesuunnitelmaan että maakuntakaavoihin. Kehykset suunnittelulle antavat Metsähallitusta sitovat lait, asetukset, strategiat, sopimukset ja omistajapoliittiset linjaukset.
– Luonnonvarasuunnittelussa oleellista on eri intressien ja näkemysten yhteensovittaminen. Työhön aktiivisesti osallistunut kattava ja edustava joukko eri tahoja on vienyt sitä eteenpäin nimenomaan yhteensovittamisen hengessä, Hokkanen iloitsee.
– Merialueen luonnonvarasuunnitelmassa ja juuri valmistuneessa Pohjanmaan-Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa oli uutena työkaluna käytössä digitaalinen keskustelualusta Howspace, jonka kautta niin yksittäiset kansalaiset kuin yrityksetkin pystyivät osallistumaan suunnitteluun, Hokkanen kertoo.
Luonnonvarasuunnitelma kattama merialue on noin 62 prosenttia Suomen aluevedestä aina Torniosta Virolahdelle saakka, kun Ahvenanmaan maakuntaa ei lasketa mukaan. Suunnitelmassa otetaan huomioon koko suunnittelualueen suojelun ja käytön eri näkökulmat luonnonsuojelusta meritulivoimaan ja kalastuksesta maanpuolustukseen.
Suunnitteluprosessin aikana merialueen tärkeimmiksi käyttömuodoiksi nousivat monimuotoisuuden suojelu, ilmastonmuutoksen torjuminen tuottamalla uusiutuvaa tuulivoimaa sekä kotimaisen ravinnon tuottaminen kalastamalla ja kasvattamalla kalaa sekä matkailu ja virkistyskäyttö. – Lisäksi merenkulku ja maanpuolustus luovat reunaehtoja kaikelle muulle toiminnalle, Hokkanen sanoo.
Merialueen luonnonvarasuunnitelmaluonnos on yleisön ja sidosryhmien kommentoitavissa 15.9.2023 asti. Merialueen luonnonvarasuunnitelman luonnoksen lausuntopyyntö materiaaleineen löytyy osoitteesta lausuntopalvelu.fi. Lausuntopyyntöpalvelu vaatii rekisteröitymisen.
Lisätietoja
Merialueen luonnonvarasuunnittelu, Marja Hokkanen, projektipäällikkö, Metsähallitus, 0400 375 874, marja.hokkanen@metsa.fi
Luonnonvarasuunnittelu yleisesti, Johanna Leinonen, kehityspäällikkö, Metsähallituksen konsernitoiminnot, 040 7309 114, johanna.leinonen@metsa.fi