Turvemaiden metsätalous on merkittävä vesistökuormituksen aiheuttaja erityisesti Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä suometsiä on paljon. Aiemmin erityisesti kunnostusojituksia on pidetty suurena kuormituslähteenä, mutta tuoreet tutkimukset osoittavat, että myös vanhoilta ojitusalueilta huuhtoutuu vesistöjä rehevöittäviä ravinteita jopa vuosikymmenten ajan. Valuma-aluesuunnittelun avulla voidaan tunnistaa merkittävimmät kuormituksen lähteet ja ratkaisut ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
VALVE-metsähanke tuotti valuma-aluesuunnitelman Tilanjoelle
Tilanjoen valuma-alue toimii pilottikohteena John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen yhteisessä VALVE-metsähankkeessa, jonka tavoitteena on edistää vesistöystävällistä metsätaloutta turvemailla ja samalla vähentää Itämereen päätyvää ravinnekuormaa. Utajärvellä sijaitseva Tilanjoki on osa Kiiminkijoen Natura-vesistöä ja se on toistaiseksi säilynyt vedenlaadultaan erinomaisessa tilassa. Joki kuitenkin virtaa pääosin tiheästi ojitettujen turvemaiden läpi, ja alueen metsätalous on joen suurin kuormittaja. Valuma-aluesuunnitelma Tilanjoen alueelle valmistui toukokuussa 2022.
Suuri tarve valuma-aluetason suunnittelulle
”Tilanjoen alue on tehokkaassa metsätalouskäytössä ja valuma-aluetason vesienhoidon suunnittelulle on selkeä tarve”, kertoo suunnitelman laatinut metsäneuvoja Aino Hyttinen Rokua-Paljakan metsänhoitoyhdistyksestä. ”Metsänomistajat olivat tiiviisti mukana suunnitelman laatimisessa maastokäynneistä aina lopullisen suunnitelman viilaukseen asti. Näin varmistettiin, että lopputuloksena on kaikkien mielestä toteuttamiskelpoinen suunnitelma”, Hyttinen jatkaa.
Valuma-aluesuunnitelmassa havaittiin vesistökuormituksen olevan pääosin niin sanottua ojituslisää eli kuormitus on peräisin turpeen hajoamisesta vanhoilla ojitusalueilla. Tulevista metsänhoitotoimista kuormitusta arvioidaan aiheutuvan etenkin lannoituksista. Sen sijaan alueelle ei ole suunnitteilla laajoja kunnostusojituksia. Lisäksi alueelta tunnistettiin muutama eroosioherkkä kohde.
”Tilanjoen valuma-alueen suunnittelusta tekee kiinnostavan se, että alueella on sekä valtion monikäyttömetsää, suojelusoita että yksityismaita. Koko valuma-alueen kattavalla suunnittelulla ja maanomistajien yhteistyöllä vesiensuojelutoimenpiteet voidaan sijoittaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä.
Laaja kirjo erilaisia kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä
Juuri valmistuneessa suunnitelmassa esitetään paletti erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä toteutettavaksi sekä valtion että yksityismetsänomistajien mailla. Vesiensuojelutoimet suunniteltiin hillitsemään etenkin ojituksista johtuvaa ravinteiden pitkäaikaiskuormitusta.
Tehokkaimmiksi keinoiksi vähentää ravinnekuormitusta arvioitiin pintavalutuskentät ja veden virtausta ojissa hidastavat putkipadot. Aiempien ojitusten yhteydessä rakennettujen laskeutusaltaiden tehoa suositellaan parannettavan puupuhdistamoilla eli altaisiin asennettavilla puutavaranipuilla. Tulevien metsänlannoitusten kuormituspiikkejä voidaan madaltaa hajauttamalla lannoitusten toteutus useammalle vuodelle.
Pidemmällä aikavälillä vesiensuojeluhyötyjä haetaan ennallistamisella ja vesien palautuksilla.
Ravinnekuormituksen lisäksi suunnittelussa kiinnitettiin huomiota alueen arvokkaisiin elinympäristöihin. Jokivarresta paikallistettiin kaksi runsaasti lahopuuta sisältävää tulvametsää, jotka voisivat sopia ympäristötukikohteiksi ja siten jäisivät metsätalouskäytön ulkopuolelle. Vanhojen ilmakuvien perusteella tunnistettiin myös muutamia vanhoja purouomia, jotka sopisivat ennallistettaviksi.
Suunnitelmasta toteutukseen
”Toteutettavista toimenpiteistä neuvotellaan maanomistajien kanssa niin, että vesiensuojelun tavoitteet saadaan sovitettua yhteen omistajan muiden tavoitteiden kanssa. Hankkeen vesiensuojelutoimenpiteistä ei koidu maanomistajille kuluja ja myös mahdolliset puunmyyntitulojen menetykset korvataan”, Anna Saarentaus kuvailee hankkeen seuraavaa vaihetta.
Metsähallitus huolehtii suunnitelman toteuttamisesta valtion mailla. ”Aiomme muun muassa ennallistaa huonokasvuisia soita ja hyödyntää niitä pintavalutuskenttinä johtamalla niille vesiä ojitetuilta alueilta. Lisäksi Tilanjoen alueelle suunniteltujen metsälannoitusten mahdollista kuormituspiikkiä tasataan jakamalla työt useammalle vuodelle”, kertoo ympäristöasiantuntija Marjaana Ahokumpu Metsähallituksesta. Kesän aikana aloitetaan myös vedenlaadun seuranta, jonka avulla voidaan tarkastella toimenpiteiden vaikutusta Tilanjokeen kohdistuvaan ravinnekuormitukseen.
VALVE-metsähankkeessa kehitettävää valuma-aluetason vesistöystävällisen metsänhoidon toimintamallia voidaan jatkossa hyödyntää muillakin turvemetsävaltaisilla valuma-alueilla. Merkittävin hyöty on erityisesti Pohjanmaalla, Etelä-Lapissa ja Kainuussa, missä suometsien osuus metsäpinta-alasta on suuri.
Lisätietoja:
Anna Saarentaus
VALVE-metsähankkeen projektipäällikkö
John Nurmisen Säätiö
puh. 040 719 0208
anna.saarentaus(at)jnfoundation.fi
VALVE-metsähankkeessa etsitään valuma-aluekohtaisen suunnittelun ja metsänomistajien yhteistyön keinoin kustannustehokkaita kuormitusta vähentäviä ratkaisuja ja käytäntöjä turvemaiden vesiensuojeluun. Hankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Metsähallitus ja Tilanjoen valuma-alueen metsänomistajat. Hanketta rahoittavat John Nurmisen Säätiö, Metsähallitus sekä maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
