Metsähallituksen suunnitteleman Korsnäsin merituulivoimahankkeen vetäjäksi ja Korsvind Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Timo Laakso 47. Hän on toiminut aiemmin aurinkosähköyhtiö Naps Solar Systemsin toimitusjohtajana ja hänellä on kokemusta uusiutuvan energia-alalta yli 20 vuoden ajalta mukaan lukien tuulivoimasta. Timo Laakso aloittaa tehtävässä 1.8.2022.
”Maamme ensimmäinen teollisen mittakaavan merituulivoimapuisto Korsnäsissa on erittäin tärkeä energiantuotannon näkökulmasta. Timo Laakso johtaa hanketta, joka lisää uusiutuvan energian tuotantoa jopa 5000 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Määrä vastaa yli 60 prosenttia tuulivoiman tuotannosta viime vuonna”, Metsähallituksen kiinteistökehitystä johtava Tuomas Hallenberg sanoo.
”Korsnäsin merituulivoimapuisto vastaa investointina suuruudeltaan (1300MW) nykyaikaista ydinvoimalainvestointina. Hankkeen kokoluokka kuvaa erinomaisesti merituulivoiman mahdollisuuksia uusiutuvan sähköntuotannon lisäämisessä maailmassa, jossa uusiutuvan sähkön tarvetta kasvattavat sekä digitalisaatio että teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen. Siksi Metsähallitus jatkaa merituulivoiman kehittämistä”, hän sanoo.
”Meillä on vankka kokemus maatuulivoimasta kymmenien hankkeidemme ansiosta. Nyt olemme aloittamassa merituulivoiman kehittämisen ja vahvistamme sekä siihen liittyvää osaamistamme että resurssejamme. Timo Laakso tuo meille lisää näkemystä energiasektorilta ja auttaa viemään miljardiluokan investointihanketta seuraavaan vaiheeseen”, Metsähallituksen tuulivoimapäällikkö Otto Swanljung arvioi.
”Olen erittäin iloinen päästessäni kehittämään Suomen merkittävimpiin kuuluvaa energiahanketta. Merituulivoima on tulevaisuuden kasvualue, johon Suomen aluevedet soveltuvat erittäin hyvin. Maailmalla on käynnissä merituulivoiman kasvubuumi ja on mielenkiintoista päästä mukaan sen ytimeen. Korsnäsin hanke on tärkeä myös aluetalouden hyvinvoinnin kannalta ja täyttää näiltäkin osin tiukat vastuullisuusvaatimukset. Odotan ilolla sitä, että pääsen viemään tätä hanketta eteenpäin yhdessä Metsähallituksen muiden asiantuntijoiden kanssa”, Timo Laakso sanoo.
Lisätiedot:
Tuulivoimapäällikkö, Otto Swanljung, Metsähallitus, puh. 040 560 1715, otto.swanljung@metsa.fi
www.metsa.fi/korsnas
TAUSTATIETOA:
Merituulivoimalla uusiutuvaa energia, ulkomaisia investointeja ja hyvinvointia
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä merkitsee päästöjen vähentämisen ohella merkittävää uusiutuvan energian tuotannon lisäystä. Merituulivoima tarjoaa mahdollisuuden lisätä merkittävästi energiantuotantoa ja Suomen energiaomavaraisuutta. Merituulivoimalat ja merituulivoimapuistot ovat huomattavasti suurempia kuin maatuulivoimalat.
Korsnäsin edustan merialueelle, 15–30 km päähän rannikoista, suunnitellun hankkeen nimellinen kapasiteetti on 1300 MW. Yksittäisten voimaloiden kapasiteetiksi arvioidaan 12–20 MW. Suomen suurimmat maatuulivoimalat ovat kapasiteetiltaan 6 MW.
Korsnäsin merituulivoimapuiston arvioitu vuosituotanto noin 5000 GWh. Määrä vastaa yli puolta Suomen yhteenlasketusta tuulivoimatuotannosta vuonna 2021. Energiantuotannon arvioidaan käynnistyvän vuosikymmenen lopulla.
Metsähallitus hakee hankkeeseen parhaillaan kumppania energiantuotantoon ja rakentamaan Korsnäsin miljardiluokan investoinnin. Kumppanin valinta etenee suunnitellusti. Kumppania haetaan sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä markkinoilta.
Suomen aluevesirajojen sisäpuolelle, yleisvesialueelle, sijoittuvalla hankkeella on huomattavat positiiviset vaikutukset aluetalouteen. Merituulivoimapuisto maksaa kiinteistöveroja Korsnäsin kunnalle. Kiinteistövero on arviolta useita miljoonia euroja vuodessa.
Lisäksi Metsähallituksen Korsnäsin hankkeen osalta teettämän aluetalousselvityksen mukaan tuulivoimapuiston välittömät ja välilliset taloudelliset vaikutukset työpaikkoina, hankintoina ja investointeina ovat merkittävät.
Aluevesirajan ulkopuolisilla talousvesialueen merituulivoimahankkeilla ei näitä myönteisiä vaikutuksia ole, koska niistä ei makseta kiinteistöveroa eikä aluevuokraa.
Merituulivoiman kilpailukyky vahvistuu ja kiinnostus merituulivoiman rakentamista kohtaan on lisääntynyt nopeasti. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus on jo suuntautunut merituulivoimaan, johon maamme länsirannikko soveltuu hyvin tuuliolosuhteiden ja matalan rannikon ansiosta.