Äärimmäisen uhanalainen tunturihaukka on tänä kesänä pesinyt ensimmäistä kertaa koskaan linnulle suunniteltuun keinopesään Pohjois-Lapissa. Poikasia syntyi keinopesään kolme.
Metsähallituksen Luontopalvelut on vienyt Pohjois-Lapin luontoon tunturihaukalle soveltuvia, avonaisia pesälaatikoita parisenkymmentä. Ensimmäiset keinopesät vietiin maastoon vuonna 2006, sen jälkeen keinopesiä on lisätty aika ajoin sopiville paikoille.
Tunturihaukat eivät tee omia pesiä, vaan ne pesivät esimerkiksi korpin tai piekanan rakentamassa pesässä.
– Viime vuonna tunturihaukka pesi onnistuneesti vanhassa piekanan pesässä, jonka piekana oli rakentanut edeltävä vuonna pesälaatikon katolle. Tänä kesänä pesätarkastuksissa huomasimme, että sama tunturihaukkapari oli siirtynyt tuolta edellisen vuoden pesäpaikalta toisaalle ja asettunut pesimään reviirillä olevan toisen pesälaatikon sisälle. Tiedossamme ei ole, että tunturihaukka olisi koskaan aiemmin käyttänyt pesälaatikkoa pesintään. Norjassa tunturihaukka on puolestaan pesinyt ihmisten tekemille, kalliojyrkänteille tehdyille avonaisille pesälavoille, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Luontopalvelut vastaa tunturihaukan suojelusta ja kannanseurannasta Suomessa. Tunturihaukan levinneisyys on vakiintunut Suomessa pohjoisimman Lapin tunturialueille.
Keinopesien tavoitteena auttaa tunturihaukkaa lisääntymään laajemmalla alueella
Tunturihaukan pesäpaikat ovat yleensä kallion jyrkänteillä, toisinaan puussa. Pesintään sopivia kallion jyrkänteitä on Lapissa verrattain vähän. Puupesien ongelmana on, että lumi, tuuli ja muut sääolosuhteet tiputtavat pesiä puista, eikä yksi pesä kestä montaa vuotta. Tunturihaukka kuitenkin käyttää samoja pesimäpaikkoja vuosikymmeniä.
– Keinopesillä on haluttu ratkaista tätä ongelmaa. Haaveemme on, että keinopesien avulla tunturihaukka voisi levittäytyä alueille, joissa on hyvä ravintotilanne, muttei välttämättä sopivia kalliojyrkänteitä pesintään. Tämänvuotinen pesintä ei vielä vastannut tähän tavoitteeseen. Tunturihaukan käyttämä keinopesä kun oli alueella, jossa tiedetään olleen tunturihaukan reviiri jo pidempään. Pesälaatikolla voidaan kuitenkin turvata sopivan pesäpaikan säilyminen alueella pidempään, Sundvall kertoo.
Tunturihaukan ravinnosta 90 prosenttia koostuu riekosta ja kiirunasta, joista laji on riippuvainen.
Tunturihaukan pesintä onnistui toista vuotta peräkkäin hyvin
Tänä kesänä petolintujen seurannoissa löydettiin Pohjois-Lapista yhteensä 12 onnistunutta pesintää, joissa oli yhteensä 34 tunturihaukan poikasta. Viime vuonna onnistuneita pesintöjä oli 11, joissa oli myös yhteensä 34 poikasta. Tunturihaukan pesintä onnistuikin hyvin toista vuotta peräkkäin.
– Kaksi onnistunutta pesintävuotta ei vielä valitettavasti tarkoita, että tunturihaukkojen määrä olisi kasvussa, Sundvall sanoo.
Lisätietoja
- Tunturihaukan suojelu
- Metsähallituksen petolintuseurannat 2023: maakotka pesi hyvin toista vuotta peräkkäin, merikotkan pesinnöissä poronhoitoalueella huonompi vuosi (tiedote 11.12.2023)
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall, Metsähallitus Luontopalvelut, eetu.sundvall@metsa.fi