Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet tutkimuksen kansallispuistojen kävijöiden näkemyksistä ja käyttäytymisestä vuodesta 2000 vuoteen 2019. Tärkeimmät syyt kansallispuistovierailuun eivät ole muuttuneet vuosien saatossa, ne liittyvät edelleen luontokokemuksiin, luonnon puhtauteen ja henkiseen hyvinvointiin. Harrastetut aktiviteetit ovat merkittävästi monipuolistuneet tarkastelujakson alusta. Tutkimus antaa arvokasta tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja motiiveista, mikä hyödyttää alueiden käytön suunnittelua ja palvelujen kehittämistä sekä asiakas- ja rahoitustarpeiden ennakointia.
Kansallispuistojen suosio on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin miljoonasta käynnistä lähes neljään miljoonaan käyntiin. Samana ajanjaksona puistojen lukumäärä kasvoi 30:stä 40:een. Puistokäyntien määrän kasvu on kuitenkin huomattavasti suurempaa kuin pelkkä puistoverkoston kasvu antaa olettaa.
”Suosion kasvua selittävät mm. kysynnän trendit, kuten luonnon kiinnostavuuden kasvu ja terveyden ja hyvinvoinnin tärkeys sekä ympäristötietoisuus. Tutkimuksen mukaan myös kansallispuistojen merkitys matkakohteena on vahvistunut, mikä näkyy siinä, että puistot ovat yhä useammin matkan ainoa tai tärkein syy”, sanoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta.
Kansallispuistot kutsuvat perinteisistä ja uusista syistä
Kansallispuistoon saavutaan erityisesti luontokokemusten, maisemien, rentoutumisen ja henkisen hyvinvoinnin vuoksi sekä puhtaan ja hiljaisen ympäristön takia. Vuosien saatossa merkitystään ovat kasvattaneet yhdessäolo oman seurueen kanssa ja toisaalta mahdollisuus olla yksin. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kansallispuistojen kävijöille kuntoilun merkitys on kasvanut.
Kävijätutkimuksista saatu asiakasymmärrys on ollut perustana, kun Metsähallitus on kehittänyt kansallispuistojen retkeilypalveluja ja mahdollistanut uusia aktiviteetteja kansallispuistoissa. Hyviä esimerkkejä ovat maastopyöräily, SUP-lautailu ja lumikenkäily. Tämä on innostanut uusia asiakkaita kansallispuistoihin, ja samaan aikaan rohkaissut matkailuyrittäjiä kehittämään kansallispuistoihin tukeutuvia palvelujaan.
Tutkimuksen tulosten mukaan kansallispuistossa aiemmin käyneiden osuus on kasvanut: kansallispuistot kerran löytäneet saapuvat uudelleen.
Kansallispuistokävijöiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samaan aikaan kuitenkin kansallispuistokokemusta heikentävät asiat, kuten kävijämäärien kasvusta johtuvat ruuhkautumisen kokemukset ja muiden kävijöiden häiritseväksi koettu käyttäytyminen, ovat hieman lisääntyneet viimeisellä tarkastelujaksolla 2015–2019.
Tutkimuksesta pohjaa tulevaisuuden tarpeiden ja trendien ennakointiin
Nyt julkaistu tutkimus, yhdistettynä muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja trendeihin sekä väestötietoon antaa hyvän pohjan ennakoida kansallispuistojen kehittämisen tarpeita.
”Tutkimus tukee käsitystämme kansallispuistojen kiinnostavuuden ja brändin vahvistumisesta 20 vuoden aikana. Lisäksi tutkimus osoittaa selkeästi, miten kansallispuistojen hoitoon osoitetut resurssit aikaansaavat monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi panostukset matkailun yhteistyöhön ja luonnon terveysvaikutusten edistämiseen näkyvät myönteisenä alueellisena kehityksenä. Tämä kannattaa huomioida jatkossakin, kun suunnataan rahoitusta suojelualueiden hoitoon”, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Tutkimuksen aikajakso loppuu ennen pandemian puhkeamista. Pandemian aikana käyntimäärät ovat entisestään kasvaneet, ja esimerkiksi nuoret aikuiset ovat löytäneet kansallispuistot aiempaa enemmän.
Lisätietoja
- Suomen kansallispuistojen virkistyskäyttö 2000-2019 (julkaisut.metsa.fi)
- Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus: tutkimuksen sisältö ja menetelmät, puh. 050 391 4553
- Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, Metsähallitus, Luontopalvelut kansallispuistojen hoitajana, puh. 0206394293
- Erikoissuunnittelija Liisa Kajala, Metsähallitus: Tutkimusaineistot kansallispuistokävijöistä, puh. 0206395930