Oulangan kansallispuistossa Pähkänänkallion alueella sekä Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueeseen kuuluvalla Juhannuskallion alueella (Rukalla) on tarve rajoittaa ihmisten liikkumista uhanalaisen muuttohaukan pesimärauhan turvaamiseksi. Sekä Pähkänänkallion että Juhannuskallion jyrkänteiden kalliopahdat ovat muuttohaukan suosimia pesimäpaikkoja. Joinakin vuosina pesintä on todennäköisesti keskeytynyt kävijöiden aiheuttaman häiriön vuoksi. Liikkumisrajoitukset pyritään saamaan voimaan jo tänä keväänä.
Ihmisten liikkuminen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti Pähkänänkallion ja Juhannuskallion alueilla, mikä on todennäköisesti aiheuttanut häiriötä muuttohaukan pesintään. Erityisesti Pähkänänkalliosta on tullut suosittu käynti- ja kuvauskohde, vaikka sinne ei mene varsinaista opastettua reittiä.
Ihmisten liikkumista Pähkänänkalliolla ja Juhannuskalliolla on tarve rajoittaa vuosittain muuttohaukan pesimäaikaan. Liikkumisrajoitus (1.4.–15.8.) annetaan järjestyssäännöllä, mikä edellyttää Oulangan kansallispuiston ja Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueen järjestyssääntöjen päivittämistä.
Muuttohaukka hävisi Suomesta lähes sukupuuttoon 1950–1970-lukujen tienoilla ympäristömyrkkyjen takia. DDT:n ja PPC:n kieltämisen jälkeen kanta on hitaasti kasvanut, mutta laji on edelleen uhanalainen (uhanalaisluokituksen mukaan vaarantunut).
– Muuttohaukan kannan ollessa alimmillaan laji hävisi myös Kuusamosta, ja palasi sinne takaisin vasta reilut 10 vuotta sitten. Ensimmäisenä haukka palasi pesimään juuri Juhannuskallion ja Pähkänänkallion pesimäpaikoille. Olemme kansallispuistojen olemassaolon tarkoituksen ytimessä suojellessamme luontoa, tässä tapauksessa muuttohaukan pesimärauhaa, toteaa suojelubiologi Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Oulangan kansallispuiston ja Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueen järjestyssääntöjen päivitystyö on aloitettu, ja tavoitteena on saada järjestyssäännöt tarvittavine liikkumisrajoituksineen voimaan jo tämän vuoden pesimäkaudelle.
Päivitystyön yhteydessä tarkastellaan liikkumisrajoitusten lisäksi myös muut mahdolliset muutostarpeet nykyisiin järjestyssääntöihin. Kevään aikana järjestyssääntöjen luonnoksista tullaan pyytämään lausunnot keskeisiltä paikallisilta toimijoilta. Vahvistetut järjestyssäännöt asetetaan nähtäville Metsähallituksen verkkosivuille (www.metsa.fi/kuulutukset).
Pähkänänkalliolla liikkumisrajoitus tulee ulottumaan suositun näköalapaikan lisäksi myös sen vastapäiselle kallioalueelle Kitkajoen eteläpuolella. Rukan Juhannuskalliolla pääsee käymään rajoitusaikanakin sinne vievää opastettua retkeilyreittiä pitkin, mutta liikkumista jyrkänteen lähialueella ja kallion rinteessä rajoitetaan.
– On hienoa, että laji on saatu jälleen kotiutumaan Koillismaalle. Haukka on sopeutunut yllättävän hyvin vilkkaan matkailualueen sykkeeseen, mutta vaatii kuitenkin pesäpaikan läheisyyden rauhoittamista. Ruka on Suomen paras paikka päästä näkemään jalohaukan lentotaituruutta häiritsemättä linnun pesintää. Pidetään huoli siitä, että tämä mahdollisuus säilyy tulevaisuudessakin, Hannu Tikkanen kommentoi.
Sekä Pähkänänkalliolle että Juhannuskalliolle pääsee retkeilemään vapaasti elokuun puolivälistä eteenpäin, jolloin muuttohaukan poikaset ovat jo lähteneet pesistään. Pähkänänkalliolle tullaan myös tekemään syysretkeilyä varten opastettu reitti, mikä helpottaa maisemakohteella käyntiä. Retkeilijöiden ohjaamisella pyritään vähentämään maaston kulumista kohteella ja parantamaan kävijöiden turvallisuutta jyrkänteen lähellä.
Lisätietoja:
Puistonjohtaja Sari Alatossava, Metsähallituksen Luontopalvelut, sari.alatossava@metsa.fi; p. 040 801 4044