Raakkujen huomioiminen metsätalouden toiminnassa on herättänyt paljon kysymyksiä, joita on kerätty tälle sivulle. Sivua täydennetään ja päivitetään tarvittaessa.
Viimeisin päivitys 13.9.2024.
Kysymykset ja vastaukset
Mitä ohjeita Metsähallitus noudattaa raakkukohteilla toimittaessa?
Raakkuvesien läheisyydessä toimitaan Metsätalouden ympäristöoppaan ja paikallisen ely-keskuksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Ympäristöoppaan ohjeistuksen mukaan raakkuvesien lähivaluma-alueilla on noudatettava erityistä varovaisuutta. Esiintymäpaikan etäisyyden lisäksi on huomioitava muun muassa pinnanmuodot. Suojavyöhyke on ulotettava niin kauas, ettei ravinteita, humusta tai kiintoaineita pääse valumaan vesistöön. Veden virtausta tai varjostusoloja ei saa muuttaa.
Raakkuesiintymän välittömässä läheisyydessä lähdemme ely-keskuksen suosittelemasta 45 metrin suojavyöhykkeestä, ellei viranomainen muuta ohjeista. Tulemme päivittämään tämän myös ohjeisiimme ja tarkastamme, että toimenpidesuunnitelmat vastaavat tätä.
Ohjeidemme mukaan raakkuvesistöjä voidaan ylittää koneella vain poikkeustapauksessa, jos vaihtoehtoista reittiä ei ole. Tällöin varmistetaan, ettei ylityskohdassa ole raakkuja ja tehdään väliaikaiset siltarakenteet. Vesistöjen ylittäminen raakkuesiintymän kohdalla on kielletty.
Tarkastelemme ja kehitämme ohjeistustamme edelleen mm. tutkimustiedon ja LIFE Revives -hankkeesta saatavien kokemusten pohjalta.
Miten metsätaloustoimien suunnittelu raakkuvesistöjen lähellä tapahtuu Metsähallituksessa?
Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään on merkittynä raakkuesiintymistä varoittavat huomiovyöhykkeet. Kun metsäasiantuntija on suunnittelemassa toimenpiteitä, hän on yhteydessä ympäristöasiantuntijaan, jonka kanssa selvitetään riskit ja tehdään suunnitelma.
Suunnitelmat käyvät kommenteilla Metsähallituksen Luontopalveluiden asiantuntijoilla, jonka jälkeen suunnitelmaa tarvittaessa muutetaan. Yhteissuunnittelun prosesseja kehitetään ja yhteistyöhön kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota.
Metsähallituksen tekemästä metsänkäyttöilmoituksesta ely-keskus saa automaattisesti tiedon toimenpiteistä raakkuvesistön läheisyydessä. Mikäli ely-keskuksella on huomautettavaa suunnitelmaan, huomioimme lausunnon suunnitelmissamme.
Mihin toimiin metsätaloudessa on ryhdytty Hukkajoen tapausten jälkeen?
Metsähallitus tarkastaa varotoimenpiteenä kaikki raakkuvesistöjen lähistölle suunnitellut hakkuukohteet valtion mailla ennen uusien toimenpiteiden aloittamista. Lisää 30.8.2024 julkaistussa tiedotteessa.
Olemme myös olleet yhteydessä urakoitsijoihin ja kerranneet toimintaohjeet raakkukohteiden lähistöllä.
Julkisuudessa on nostettu esiin tapaus, jossa Metsähallitus on tehnyt hakkuita Kainuussa jopa 10 metrin päässä raakkujoesta. Onko tämä riittävä suojavyöhyke?
Kyseisessä kohteessa jätettiin joen rantaan 10-15 metrin puustoinen suojavyöhyke. Sen lisäksi jätettiin yli 40 metriä leveä vyöhyke, jolla ei tehdä maanmuokkausta eikä raivata vesakkoa. Tällä vältetään kiintoaineksen valuminen vesistöön. Jokea ei ole ylitetty metsäkoneilla. Puunkorjuun toteutuksesta on käyty vuoropuhelua valvovan viranomaisen eli Kainuun Ely-keskuksen kanssa, eikä se ole antanut aihetta jatkotoimenpiteisiin.
Jatkossa lähdemme raakkuesiintymän välittömässä läheisyydessä ely-keskuksen suosittelemasta 45 metrin suojavyöhykkeestä, ellei viranomainen muuta ohjeista. Tämä tullaan myös päivittämään ohjeisiimme.
Millaisia suojelutöitä Metsähallitus tekee raakkuun liittyen?
Metsähallitus kehittää raakun suojelutyötä aktiivisesti osana EU:n LIFE Revives-hanketta. Luontopalvelut vastaa hankkeessa raakkujokien kunnostuksista ja seurannoista. Myös Metsätalous Oy on mukana hankkeessa ja metsätalouden toimintaohjeita kehitetään hankkeesta saatujen oppien pohjalta. Metsätalous mm. ennallistaa hankkeessa 400 ha soita. Lisäksi Metsätalous Oy maksaa hankkeessa tehtävien virtavesien kunnostuksen siltä osin kuin ko. kunnostuskohteet ovat Metsätalouden hallinnoimilla alueilla.
Miten varmistetaan, että urakoitsija saa tiedon raakkuesiintymästä?
Metsähallituksella on selkeät ohjeet sekä suunnittelijoille että urakoitsijoille. Metsätalouden paikkatietojärjestelmän on tallennettu raakkuesiintymistä varoittavat huomiovyöhykkeet, ja nämä siirtyvät automaattisesti korjuuyrittäjän työkoneeseen.
Suojavyöhyke on merkitty korjuukarttaan ja nauhoitettu maastoon.
Ohjeiden mukaan kuljettajan on otettava yhteys metsäasiantuntijaan aina ennen korjuun aloitusta, ja epäselvät ympäristöasiat on aina tarkistettava metsäasiantuntijalta.
Tarkastamme varotoimenpiteenä kaikki raakkuvesistöjen lähistölle suunnitellut hakkuukohteet ennen uusien toimenpiteiden aloittamista.
Miten henkilöstöä on koulutettu?
Sekä omaa henkilöstöä että urakoitsijoita on koulutettu säännöllisesti jo ennen Hukkajoen tapausta, ja ohjeiden noudattamista valvotaan ympäristöseurannoissa sekä sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa.
Jo ennen tapausta on Metsätalous Oy:ssä päätetty vahvistaa vesistöosaamista: vesiensuojeluohjeistukseen keskittyvä sähköisen oppimisympäristön kurssi julkaistaan lokakuussa oman henkilökunnan ja urakoitsijoiden käyttöön, ja syksyn aikana yhtiöön tullaan rekrytoimaan kaksi virtavesienhoidon asiantuntijaa.
Metsähallituksessa on myös valmisteilla yhteinen vesiensuojelun ympäristöopas valtion vesialueille.