Julkaistu 16.5.2024

Valtion metsissä odotuksia enemmän uhanalaislajistoa, osoittaa selvitys

Maastoasuinen henkilö kuusivaltaisessa metsässä havainnoimassa lajeja kesäaikaan.
Lajistoasiantuntija Tuomas Kallio havainnoimassa lajeja valtion monikäyttömetsässä Heinävedellä. Kuva: Keijo Kallunki/Metsähallitus.

Metsähallitus Metsätalous Oy toteutti vuosina 2022–2023 lajistokartoitushankkeen, jossa selvitettiin uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien esiintymistä valtion monikäyttömetsissä. Tulosten perusteella talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä esiintyy yleisesti uhanalaislajistoa. Kartoituksia tehtiin yhteensä 230 kohteella Lapissa, Kainuussa ja Järvi-Suomessa.

Kartoituksissa havaittiin lajien uhanalaisuuden arvioinnissa (ns. punainen lista) uhanalaisiksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja jäkälälajeja kaikilta tutkituilta kohteilta, kääväkkäitä ja sammalia noin kolmasosalta kohteista. Kartoitetuilta kahden hehtaarin kokoisilta kuvioilta tehtiin keskimäärin 30 havaintoa yhteensä 10 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista.

Selvityksessä tehtiin kaikkiaan yli 7000 lajihavaintoa, joista noin 1700 oli uhanalaisten lajien esiintymiä.

”Tulokset olivat positiivinen yllätys. Lajeja löytyi odotuksia enemmän, ja talousmetsäkohteiden lajimäärät nousivat paikoin suuriksi”, kertoo kartoitushanketta koordinoinut lajistoasiantuntija Tuomas Kallio Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

”Osa lajeista osoittautui yleisiksi, ja niitä löytyi monenlaisista metsistä. Etenkin vaateliasta lahopuulajistoa esiintyi eniten metsänkäsittelyn ulkopuolelle rajatuilla kohteilla, ja näiden monikäyttömetsien luontokohteiden rooli onkin merkittävä lajiston suojelussa.”

Kartoituksen tulokset täydentävät tietoa talousmetsien lajistosta

Uhanalaisista lajeista on viime vuosina tehty runsaasti uusia havaintoja valtion metsissä, mutta systemaattista selvitystä siitä, missä määrin punaisen listan lajeja talouskäytössä olevissa metsissä esiintyy, ei ole kuitenkaan ollut. Hankkeen tavoitteena oli saada parempi kokonaiskuva talousmetsissä esiintyvästä lajistosta.

Tieto lajien esiintymisestä erilaisissa metsissä on tärkeää, kun metsien käytössä yhteensovitetaan metsätalouden harjoittamiselle ja monimuotoisuuden suojelulle asetettuja tavoitteita. Lajitiedon tuottamisen ohella selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää valtion monikäyttömetsien hoidossa.

Kartoituksen tulokset on nyt julkaistu raporttina, jossa kerrotaan tarkemmin uhanalaisten lajien esiintymisestä sekä lajiryhmittäin että maantieteellisesti.

Eri lajiryhmistä jäkälät kattoivat ylivoimaisesti suu­rimman osan (94 %) kaikista punaisen listan lajihavainnoista. Uhanalaisten lajien havain­noista jäkälien osuus oli 85 %, sammalten 14 % ja kääväkkäiden 0,7 %.

Lajien esiintymisessä oli huomattavia lajien elinympäristövaatimuksiin liittyviä eroja. Tavallisimpia punaisen listan lajeja olivat nuorilla ja varttuneilla elävillä puilla sekä tavanomaisella lahopuulla elävät jäkälälajit, joita esiintyi hyvin monenlaisissa metsissä ja useimmilla kartoituskohteilla. Myös monia vaateliaita jäkälälajeja ja muutamia uhanalaisia sammalia esiintyi varsin yleisesti, sillä niitä oli yli 25 prosentilla kohteista.  

Lajeja havaittiin kaikenikäisistä metsistä, mutta lajimäärä kasvoi metsän valtapuuston iän mukana. Erityisesti jäkälälajistoa havaittiin monen ikäisistä metsistä, kun taas kääväkkäiden ja sammalten esiintyminen painottui selvemmin luontokohteille.

Lajien esiintymisessä oli eroja Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä. Monet Pohjois-Suo­messa yleiset lajit ovat Etelä-Suomessa harvinaisempia, ja niiden esiintyminen painottuu vanhojen metsien koh­teille. Järvi-Suomen kohteilta jäi lisäksi koko­naan löytymättä monia Pohjois-Suomessa ha­vaittuja lajeja. 


Tuloksia hyödynnetään metsien luonnonhoidossa

”Tulokset osoittavat, että talousmetsillä on merkittävä rooli monimuotoisuuden suojelussa. Lajeille tärkeiden metsän rakennepiirteiden, kuten lahopuun, vanhojen puiden ja lehtipuuston määrää tulee kuitenkin edelleen lisätä. Lisäksi on tärkeää säästää uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä luonto- ja muina erityiskohteina”, muistuttaa Tuomas Kallio.

”Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää metsätaloudessa muun muassa metsäsuunnittelussa, luonnonhoidon kehittämisessä, lajiesiintymien suojelun tukena sekä lajistokartoitusten suunnittelussa.”

Metsähallituksen Metsätaloudessa on viime vuosina lisätty panostuksia lajistoasioihin mm. palkkaamalla lajistoasiantuntijoita, kehittämällä uhanalaisten lajien huomioimiseen liittyvää ohjeistusta ja kouluttamalla henkilöstöä.

Monikäyttömetsien lajistokartoitusprojektille myönnettiin 13.5.2024 Metsähallituksen ympäristö- ja innovaatiopalkinto vuodelta 2023 (lue tiedote).

Julkaisu:

Tuomas Kallio (2024): Monikäyttömetsien lajistoselvitys 2023 (julkaisut.metsa.fi)

Lisätietoja:

Tuomas Kallio
lajistoasiantuntija
Metsähallitus Metsätalous Oy
puh. 040 548 6023
etunimi.sukunimi@metsa.fi