Perämeren saariston kulttuuriperintökohteita tutkitaan tänä kesänä. Arkeologisten inventointien tavoitteena on päivittää tiedot maankäytön historiasta. Perämeren saaret ovat toimineet kalastajien tukikohtina satojen vuosien ajan.
Perämeren saarten kulttuuriperintöä ei aiemmin ole tutkittu näin kattavasti yhdellä kertaa. Tutkittaviin kohteisiin kuuluu valtaosa Perämeren kansallispuiston saarista ja muita kulttuuriperinnön kannalta merkittäviä saaria kuten Iin Röyttä, Tiurasen-, Ulko- ja Maakrunnit sekä Satakari. Tutkimusten jälkeen Metsähallituksella on parempi kokonaiskuva Perämeren maankäytön historiasta.
Inventointien aikana käydään läpi kaikki saarten tunnetut muinaismuistot ja kulttuuriperintökohteet. Kohteiden tiedot päivitetään ja samalla selvitetään, onko niissä vaurioita tai tarvetta hoitotoimenpiteille. Tietojen avulla virkistyskäyttöä voidaan ohjata niin, että retkeilijät pääsevät tutustumaan kulttuuriperintökohteisiin niitä vaarantamatta. Pyrkimyksenä on myös lisätä kohteista kertovaa opastusta.
Tutkimusten yhteydessä on mahdollista löytää myös aiemmin tuntemattomia kulttuuriperintökohteita ja näin täydentää kokonaiskuvaa. Kohteet voivat olla esimerkiksi kalamajojen pohjia, verkonkuivaustelineitä tai veneiden vetouria. Ne ovat jälkiä vanhasta kalastusperinteestä, jonka säilyttämiseen saarten hoitotoimilla pyritään.
Perämeren saaristoa on käytetty kalastus- ja metsästysmatkojen tukikohtina satoja vuosia. Selkä-Sarvessa lienee ollut tilapäistä asutusta jo 1500-luvun lopulla. Ihminen on jättänyt jälkeensä esimerkiksi rakennusten pohjia, verkkotarhakiveyksiä ja pookin eli merimerkkien tukikiveyksiä. Kansallispuiston kenties merkittävimmät ja suosituimmat kulttuurihistorialliset kohteet – vanhat kalastustukikohdat ja Piispankivi – sijaitsevat Selkä-Sarven, Pensaskarin ja Iso-Huiturin saarissa. Metsähallituksen Luontopalvelut huolehtii muinaisjäännöksistä ja vanhoista rakennuksista valtion alueilla.
Tämän kesän tutkimukset ovat osa Perämeren kansallispuiston, Perämeren saarten ja Iin Röyttän hoidon ja käytön suunnittelutyötä. Suunnitelman avulla sovitetaan yhteen ja ohjataan luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun käytön tavoitteita ja tarpeita 10–15 vuoden ajanjaksolle.
Lisätietoja:
Arkeologi Paula Pelttari, Metsähallituksen Luontopalvelut: paula.pelttari@metsa.fi, puh. 040 184 1763