Kelkkakausi on täydessä vauhdissa ja keväthanget houkuttelevat maastoon. Moottorikelkkailu ei kuitenkaan ole jokamiehenoikeus eli kelkan nokkaa ei saa kääntää minne vain nenä näyttää. Kuljettajan on otettava ennen ajoa selvää, missä saa ajaa ja mitä lupia kelkkailu tarvittaessa vaatii. Maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kulkemiseen tarvitaan aina maanomistajan tai -haltijan lupa.
Moottorikelkkailuun tarkoitetut reitit ja urat ovat kaksi eri asiaa. Suomessa on yhteensä noin 3 800 kilometriä virallisia moottorikelkkailureittejä ja koko reitistöä on yhteensä noin 20 000 kilometriä. Nämä reitit ovat moottorikelkkaliikenteeseen tarkoitettuja ja niiden käyttö on ilmaista, näitä reittejä ylläpitää kunta tai kaupunki. Moottorikelkkareitillä ei saa ajaa muulla kuin moottorikelkalla. Reitinpitäjä voi tarvittaessa lisäkilven avulla sallia muun ajoneuvon käytön moottorikelkkailureitillä. Virallisella moottorikelkkareitillä ajettaessa tulee olla vähintään T-luokan ajokortti. Toinen ilmaisen kelkkailun alue on jääpeitteinen vesialue. Moottorikelkkailuun jäällä ei tarvita maanomistajan lupaa, mutta muuttuvassa ilmastossa jääpeitteen paksuus vaihtelee, jonka takia vesialueilla ajossa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.
Metsähallitus ylläpitää moottorikelkkailijoille moottorikelkkauria valtion mailla, näitä uria on noin 3 500 kilometriä. Urat ovat maksullisia, epävirallisia reittejä. Toisin kuin moottorikelkkareiteillä, Metsähallituksen urilla saa ajaa myös muilla jalaksin tai teloilla varustetuilla moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla (alle 800 kg omamassa).
Moottorikelkkaurille tarvitsee henkilökohtaisen tai perheen yhteisen valtakunnallisen uraluvan. Uralupamaksuilla ylläpidetään valtion maiden maastoliikennekokonaisuutta siten, että moottorikelkkailuharrastus on mahdollista myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kelkkailijoiden, ympäristön ja alueiden muiden käyttäjien tarpeiden yhteensovittamista. Uraluvalla saa kelkkailla kaikilla urilla, jotka löytyvät Metsähallituksen urakartastosta.
Jos uralla ajaessa joutuu ylittämään moottorikelkalla tien, tulee olla vähintään T-luokan ajokortti.
Metsähallituksen uraluvat saa osoitteesta https://verkkokauppa.eraluvat.fi/fi/maastoliikenne.
Uralupa valtion maille on oman kotikunnan alueelle maksuton, joten maksuton lupa täytyy vain hakea itselle verkkokaupasta ennen maastoon lähtemistä.
– Moottorikelkkareiteillä ja -urilla ajo lieventää kelkkailun ympäristöön ja luontaiselinkeinoihin kohdistuvia haittavaikutuksia keskittämällä moottoriliikenteen ennalta sopiviksi katsotuille alueille. Lisäksi urien varsilla on usein mukavia tauko- ja tulistelupaikkoja sekä muita palveluja, jonka takia urilla ajo kannattaa, toteaa maankäytön erityisasiantuntija Elina Odé Metsähallituksen Luontopalveluista.
- Metsähallituksen paperikartat ovat ladattavissa osoitteesta eraluvat.fi
- kaikki moottorikelkkailureitit ja -urat: www.retkikartta.fi
Retkikartasta löytyy myös muitakin uria kuin Metsähallituksen uria ja virallisia reittejä. Uran lisätietokenttään on lisätty uran ylläpitäjätaho, jolta voi tiedustella mahdollisen luvan tarvetta.
Jos koskemattomat hanget kiinnostavat enemmän, kannattaa tarkastaa Metsähallituksen mahdollistamat vapaan kelkkailun alueet valtion mailla.
Muista myös nämä:
- Moottorikelkan suurin sallittu nopeus maastossa maa-alueella on enintään 60 km/h.
- Jääpeitteisellä vesialueella nopeus on enintään 80 km/h, kuitenkin reitillä 60 km/h.
- Jos kelkkaan on kytketty reki, jossa kuljetaan henkilöitä, on suurin sallittu nopeus 40 km/h.
- Rattijuopumussäännökset koskevat myös moottorikelkkailijaa, maastossakin rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea.
Lisätietoja antavat:
Maankäytön erityisasiantuntija Elina Odé, Metsähallituksen Luontopalvelut: elina.ode@metsa.fi, 040 632 8408
Maankäyttöpäällikkö Elina Stolt, Metsähallituksen Luontopalvelut: elina.stolt@metsa.fi
040 039 8983