Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat 15.1.2018
Venäjä päätti maan ympäristövuoden 2017 päätteeksi uuden kansallispuiston perustamisesta Laatokan saaristoon ja uuden luonnonpuiston perustamisesta Itäisen Suomenlahden saarille ja niitä ympäröiville vesialueille. Molemmille suojelualueille löytyy puistoparit Suomen puolelta.
”Onnittelen Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoita pitkään valmisteltujen luonnonsuojelualuepäätösten päättäväisestä maaliin viennistä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä. Uudet ja olemassa olevat suojelualueet Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin ovat upea kokonaisuus. Alueiden läheisyys on luonnon monimuotoisuudelle ja lajeille hyvin tärkeää erityisesti siksi, että lajit joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Päätös avaa samalla uusia ovia kestävän matkailun edistämiselle molemmin puolin rajaa”, iloitsee asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Laatokan saariston kansallispuistossa ainutlaatuista luontoa ja vuonomaisemia
Laatokan saariston kansallispuisto käsittää noin 122 000 hehtaarin alueen Karjalan tasavallan Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan nykyisissä kunnissa. Kansallispuisto on ainutlaatuinen, pitkien ja syvien, vuonomaisten lahtien, salmien ja saarien verkko. Niistä korkeimmat, jyrkkäseinäiset ”riuttasaaret” nousevat jopa 80 metriin. Alueella on satoja saaria, lähes sata pientä järveä ja melkein 1 000 kilometriä rakentamatonta rantaviivaa. Luonto muistuttaa Lounais-Suomen saaristoa ja toisaalta Norjan vuonomaisemia. Vastaavaa aluetta ei löydy muualta Venäjältä tai Pohjoismaista.
Alueella on monimuotoinen puusto ja paikoin vanhoja metsiä lukuisine uhanalaisine ja harvinaisine lajeineen. Uhanalaisella laatokannorpalla on alueella elinvoimainen populaatio. Aluetta täydentää hienosti jo aikaisemmin suojelun piiriin saatu Valamon saaristo.
Suomalaiset tutkijat ovat kartoittaneet alueen luontoarvoja jo 1800-luvulla. Työtä jatkettiin Karjalan tutkimuslaitoksen kanssa toisen maailmansodan jälkeen.
Itäisen Suomenlahden luonnonpuistossa kymmeniä saaria
Uusi Itäisen Suomenlahden luonnonpuisto sijaitsee Viipurin ja Kingiseppin kunnissa. Yli 14 000 hehtaarin alue koostuu kymmenistä saarista ja niitä ympäröivistä matalista, alle 10-metrin syvyisistä vesialueista. Puiston tarkoitus on suojella saarten ja niitä ympäröivien vesialueiden luonto- ja kulttuuriarvoja. Virkistyskäyttöä ohjataan kestävän käytön mukaisesti. Luonnonpuiston erityisarvoja ovat muun muassa runsas pesimälinnusto ja useat uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Erityinen merkitys alueella on miljoonien muuttavien, arktisten kahlaajien ja vesilintujen levähdys- ja ruokailupaikkana. Alueella elää myös itämerennorpan populaatio ja runsaampana halli eli harmaahylje.
Mukana luonnonpuistossa ovat seuraavat saaret tai saariryhmät: Pitkäpaasi, Suuri Kalastaja ja Halli Virolahden rajalla sekä ulkomerellä Pohjois- ja Etelä-Viirit, Pien Tytärsaari, itäinen osa Tytärsaaresta, Vigrundin saari sekä länsiosa Seiskarista ja sen saaristo. Suursaari ja Lavansaari eivät kuulu puistoon.
Rajat ylittävää yhteistyötä
Metsähallituksen Luontopalvelut tekee puistopariyhteistyötä molempien uusien suojelualueiden kanssa. Itäisen Suomenlahden luonnonpuiston kumppanina toimii Rannikon Luontopalvelut -alueyksikkö ja suomalainen Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Laatokan saariston kansallispuiston kumppani on Järvi-Suomen Luontopalvelut kansallispuistoineen.
Suomi ja Neuvostoliitto solmivat vuonna 1985 ympäristönsuojelun yhteistyösopimuksen, jota jatkettiin vuonna 1992 Suomen ja Venäjän kesken. Vuonna 1997 käynnistettiin Suomen ympäristöministeriön ja Venäjän ympäristöministeriön (myöhemmin luonnonvara- ja ympäristöministeriö) sekä Luoteis-Venäjän lähialueiden kanssa luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteistyöohjelma. Työn koordinaattorina on toiminut Suomen ympäristökeskus (SYKE), ympäristöministeriön alaisen suomalais–venäläisen luonnonsuojelutyöryhmän ohjauksessa. Yhteistyöhön on osallistunut kymmeniä tutkimuslaitosten, luonnonsuojelujärjestöjen ja ympäristönsuojeluhallinnon asiantuntijoita molemmista maista.
Nyt perustetut Laatokan saariston kansallispuisto ja Itäisen Suomenlahden luonnonpuisto kuuluivat tämän yhteistyön piiriin ja ovat tärkeä lisä Jäämereltä Itämerelle ulottuvaan Suomen, Venäjän ja Norjan rajanläheisistä suojelualueista koostuvaan Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen. Laatokan saariston kansallispuisto täydentää myös eteläisen Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkostoa.
Vuoden 2017 ympäristövuoden päätteeksi Venäjä teki suojelupäätöksen myös Vasjuganin suon suojelemisesta Etelä-Siperiassa. Yli 600 000 hehtaarin suo on yksi maailman suurimmista.
Lisätietoa
- Fennoskandian vihreä vyöhyke (www.ym.fi)
- Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkosto (www.bpan.fi)
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Henna Haapala, ympäristöministeriö, p. 050 353 3894, henna.haapala (at) ym.fi
Tutkimusyhteistyöpäällikkö Aimo Saano, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 0400 346467, aimo.saaro (at) metsa.fi
Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi, p. +358 40 764 2377, r.ruuhijarvi (at) gmail.com
Johtava asiantuntija Tapio Lindholm, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 379, tapio.lindholm (at) ymparisto.fi