Saimaalla astuu voimaan verkkokalastuskielto saimaannorpan keskeisillä elinalueilla maanantaina 15.4. Kielto kestää kesäkuun loppuun, joskin muikkuverkkoja, joiden solmuväli on alle 22 millimetriä, saa alkaa käyttää jo 21. kesäkuuta. Metsähallitukselle saimaannorppa on vastuulaji, ja se valvoo kalastusrajoitusten noudattamista koko rajoitusalueella.
Saimaalla on voimassa ympäri vuoden pyydysrajoituksia saimaannorpan kannan turvaamiseksi. Huhtikuun puolivälissä voimaan astuu kalastuskielto kaikille kalaverkoille. Verkkokalastuskielto kestää kesäkuun loppuun asti, mutta 21. kesäkuuta alkaen saa käyttää muikkuverkkoja, joiden solmuväli on alle 22 millimetriä.
Saimaannorppa on vastuulaji Metsähallitukselle, jonka tehtäviin kuuluu lajin kannan seuraaminen sekä suojelu. Metsähallitus muistuttaakin, että nyt alkavien rajoitusten jälkeen verkot ovat yhä uhka saimaannorpalle.
”Saimaannorpalle turvallista kalaverkkoa ei ole olemassa, kaikki verkot ovat norpalle vaarallisia,” summaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Ympärivuotiset pyydyskiellot sekä keväinen verkkokalastuskielto koskevat suurta osaa Saimaasta. Tarkemmin pyydysvälinerajoitukset sekä rajoitusalueet on esitetty kalastusrajoitusten verkkopalvelussa osoitteessa kalastusrajoitus.fi.
Laki velvoittaa ilmoittamaan pyydyksiin kuolleen norpan
Tämän hetken kanta-arvio saimaannorpalle on noin 480 yksilöä. Vuosittain kalanpyydyksiin hukkuu Metsähallitukselle tehtyjen ilmoitusten mukaan keskimäärin viisi yksilöä.
Todellisuudessa määrä on korkeampi, sillä osa pyydyskuolemista tulee tietoon sattumalta. Vuonna 2024 kalanpyydyksiin on toistaiseksi kuollut ilmoitusten perusteella kaksi norppaa.
Kalastuslain 62 § velvoittaa pyydyksen haltijan ilmoittamaan välittömästi saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Vuoden 2024 alusta lähtien ilmoitus tulee lain mukaan tehdä Metsähallitukselle. Myös muista kuolleista norpista tulee ilmoittaa Metsähallitukseen Savonlinnaan puhelinnumeroon 0206395000.
Tilastot sen kertovat: kalastusrajoitukset toimivat
Kalastusrajoitusten ansiosta entistä useampi saimaannorppa selviytyy lisääntymisikäiseksi. Rajoitusalueiden pinta-alan ja yhtenäisyyden kasvu 2010-luvulta lähtien näkyy norppakannan kasvun voimistumisena, vaikka kalanpyydyskuolleisuus edelleen hidastaa kannan elpymistä.
Metsähallituksen ylläpitämässä Norppatilanne-palvelussa voi tarkastella esimerkiksi saimaannorppien pyydyskuolemien jakautumista vuoden aikana. Tilastot osoittavat verkkokalastuskiellon olevan tehokas suojelutoimi: verkkokuolleisuus on vähentynyt ja osin siirtynyt kiellon myötä keväältä kesään ja syksyyn, jolloin kielto ei ole voimassa.
”Kalanpyydyskuolleisuuden lisäksi ihmislähtöinen häiriö pesimäaikana ja ilmastonmuutoksen aiheuttama lumiolosuhteiden heikkeneminen lisäävät norppien poikaskuolleisuutta” sanoo erityisasiantuntija Miina Auttila.
Saimaannorpan säilymistä uhkaa myös sen perinnöllisen monimuotoisuuden vähäisyys. Perinnöllinen monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään, koska nykyinen yksilömäärä on liian pieni ylläpitämään jäljellä olevaa monimuotoisuutta.
”Saimaannorpan tulevaisuuden turvaamiseksi ylimääräisen kuolleisuuden pienentäminen on tärkeää, jotta saimaannorpalla olisi mahdollisuus selvitä ja sopeutua nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Kalanpyydyskuolleisuuden pienentäminen on tehokas keino vähentää ihmisen aiheuttamaa kuolleisuutta,” kertoo erityisasiantuntija Auttila.
Väljänieluiset katiskat vähenevät ja rysät yleistyvät, mutta kalastuksenvalvontaa tarvitaan yhä
Kalastuksenvalvonta Saimaalla on tärkeä osa saimaannorpan suojelua, ja Metsähallitus tekee valvontaa koko pyydyskalastusten rajoitusalueella. Metsähallituksen vetämässä Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa yhtenä tavoitteena on lisätä vesialueiden omistajien tekemää kalastuksenvalvontaa. Hankkeessa on järjestetty vuosittain valvontakoulutustilaisuuksia vesialueiden omistajille.
Hankkeen aikana Metsähallituksen erävalvonta on vuosittain tarkastanut toista tuhatta kalanpyydystä Saimaan kalastusrajoitusalueella. Tarkastusten yhteydessä on löydetty vuosittain kymmeniä katiskoja, joiden nielut ovat yli 15-senttisinä liian väljiä, mutta niiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Rajoitusalueelta löydetään yhä myös verkkoja rajoitusaikana.
Saimaannorpan kannalta hyvä uutinen on, että erävalvonnan havaintojen mukaan rysien käyttö on Saimaalla yleistynyt. Rysät ovat saimaannorpalle verkkoja turvallisempi kalastusmuoto.
Lisätietoja
- Miina Auttila, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358406376324.
- Metsähallituksen Norppatilanne-palvelu
- Saimaannorpan keskeisten elinalueiden kalastusrajoitukset osoitteessa (kalastusrajoitus.fi)
- Kevätaikainen verkkokielto ja ympärivuotinen pyydystyyppirajoitus perustuvat Valtioneuvoston asetukseen (finlex.fi)
