Julkaistu 24.10.2024

Viidentoista vuoden seurantatutkimus: Uhanalaiset käävät hyötyvät lahopuun tuottamisesta

Metsähallituksen Luontopalvelut on selvittänyt 15 vuoden ajan lahopuunlisäyksen vaikutuksia kääpälajeihin. Pitkä seurantatutkimus osoittaa, että lahopuun tuotanto auttaa uhanalaisia ja silmälläpidettäviä eli Punaisen kirjan kääpälajeja. Tutkimustuloksella on merkitystä, kun mietitään keinovalikoimaa EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Aineistosta on kirjoitettu tieteellinen julkaisu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Muutama vaaleankeltainen puunrungon myötäisesti kasvava kääpä lahonneen puun rungolla.
Sitruunakääpä kasvaa kantokäävän lahottamilla puilla ja runsastui sahaamalla kaadetuilla kuusilla 15 vuotta puun kaatamisen jälkeen. Kuva: Maarit Similä.

Viisitoista vuotta lahopuun lisäämisen jälkeen tuotetuilta lahopuilta löytyi neljä Punaisen kirjan kääpälajia: sitruunakääpä, rusokantokääpä, korpiludekääpä ja välkkyludekääpä. Toisin kuin aikaisemmin julkaistuissa lyhyen aikavälin tutkimuksissa on havaittu, lahopuun tuottaminen hyödyttää myös silmälläpidettäväksi ja uhanalaiseksi luokiteltuja kääpälajeja. Käävillä on suuri merkitys metsäluonnon monimuotoisuuden ja ravinnekierron ylläpitämisessä.

Seurantaverkosto kattoi 30 mänty- tai kuusivaltaista metsää suojelualueilla ympäri Suomen etelärannikolta Lappiin. Ennallistetut metsät olivat olleet metsätalouskäytössä ennen suojelua, ja niiden lahopuun määrä oli vähäinen. Lahopuuta tuotettiin kaatamalla ja kaulaamalla eläviä puita.

– Lahopuuta on tuotettu suojelualueilla tuhansille hehtaareille. Toimenpide on auttanut metsiä palautumaan lähemmäs luonnontilaa, kuten kääpätulokset kertovat. Nykyään esimerkiksi myrskyt huolehtivat lahopuun lisäämisestä luontaisesti, eikä tuottamiselle ole enää vastaavaa tarvetta suojelualueilla, kertoo kääpäseurannoista vastannut luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Sen sijaan talousmetsissä lahopuun tuotannon lisäämisestä olisi merkittävää hyötyä.

Kuvan etualalla on kaulattu mänty ja sen vieressä on kaatunut tai kaadettu useita puita toistensa päälle maahan.
Kuva 3. Mujejärven mäntyvaltainen lahopuunlisäyskohde 10 vuotta toimenpiteiden jälkeen. Kuva: Kaisa Junninen.

– Lahopuuta olisi hyvä tuottaa sekä kaatamalla että kaulaamalla puita, koska eri tavoin tuotetut lahopuut auttavat ylläpitämään lahopuujatkumoa ja hyödyttävät osittain eri lajeja. Toisaalta luonnonlahopuun säästäminen on tärkeää, koska se ylläpitää monimuotoisempaa ja eri lajistoa kuin tuotetut lahopuut, täydentää artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, yliopistonlehtori Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa talousmetsien luonnonhoidossa. Lahopuun tuottaminen sopii yhdeksi toimenpiteeksi keinovalikoimassa, jolla talouskäytössä olleita metsiä palautetaan lähemmäs luonnontilaa EU:n Ennallistamisasetuksen mukaisesti.

Metsähallituksen Luontopalveluilla on käynnissä muitakin kansainvälisesti arvostettuja pitkän aikavälin seurantatutkimuksia, kuten soiden ennallistamisen vaikutusseurannat. Seurantatutkimukset auttavat tieteelliseen tutkimukseen perustuen ennallistamiskohteiden priorisoinnissa ja vaikuttavien toimenpiteiden valinnassa. Työt on mahdollista käynnistää ripeästi.

Lahopuun lisäyksen vaikutusten seurannasta

Vuonna 2006 osana METSO-ohjelmaa aloitettiin laaja seuranta lahopuunlisäyksen vaikutuksista kääpälajistoon. Seurannan tulokset julkaistiin äskettäin tieteellisessä Forest Ecology and Management -sarjassa.

Linkki tutkimusjulkaisuun: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112724006546

Lisätietoja

  • Kaisa Junninen, Metsähallitus Luontopalvelut, puh. 0405930308
  • Atte Komonen, Jyväskylän yliopisto, puh. 0408053894