Metsähallitus teki Euroopan ensimmäisen pystymetsän ennallistamispolton kesäkuussa 1989 Pohjois-Karjalan Patvinsuolla. 30 vuoden aikana Metsähallitus on tehnyt yli 200 ennallistamispolttoa 100 suojelualueella. Poltoilla matkitaan luontaisia paloja, jotka ovat tärkeitä pohjoisten metsien monimuotoisuudelle. Polttojen toteutus vaatii kovaa ammattiosaamista.
Metsähallitus päätti ryhtyä suojelualueiden polttoihin, sillä ne monipuolistavat metsän puustoa, luovat elinympäristöjä uhanalaiselle palolajistolle sekä lisäävät kuolleen ja hiiltyneen puun määrää.
Ensimmäisiksi polttokohteiksi etsittiin soiden ympäröimiä pieniä metsäsaarekkeita, koska pystymetsien polttamisesta ei ollut kokemusta, ja tulen karkaamista pelättiin.
Historiallinen tuli sytytettiin Patvinsuon kansallispuistossa kesäkuun 27. päivänä 1989 kello 21.15. Tuli eteni pääasiassa pintapalona, joskin osa kuusista roihusi komeina soihtuina. Metsähallituksen Luontopalvelujen nykyinen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen oli mukana poltossa.
Lähes kaikki kuuset ja koivut kuolivat palossa, kun taas isoista männyistä suurin osa selvisi hengissä. Mäntyjen tyvillä näkee edelleen palokoroja. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus paloi pieniä laikkuja lukuun ottamatta, mutta pari vuotta polton jälkeen mustikka ja puolukka alkoivat elpyä.
Paloista riippuvaiset kovakuoriaiset runsastuivat välittömästi. Palossa kuolleissa puissa on riittänyt elinympäristöä monille harvinaisille ja uhanalaisille hyönteis- ja sienilajeille kymmenien vuosien ajaksi. Esimerkiksi käävät kukoistavat alueella edelleen. Ensimmäisenä poltetusta metsäsaarekkeesta on vuosien mittaan löydetty kaikkiaan 96 eri kääpälajia, mikä on epävirallinen Suomen ennätys millekään yksittäiselle metsähehtaarille.
Ennallistamispolttoja jo sadalla suojelualueella – tavoitteena monimuotoisuuden lisääminen
Vuoden 1989 jälkeen Metsähallitus on polttanut metsää ennallistamistarkoituksessa jo yli 200 kertaa sadalla eri suojelualueella. Polttojen huippuvuosi oli 2006, jolloin yhden kesän aikana tuli roihusi 27 suojelualueella. Viime vuonna poltettiin 16 suojelualueella. Eteläisimmät kohteet löytyvät etelärannikolta ja pohjoisimmat Lapista. Tänä kesänä polttoja on suunniteltu 14 alueelle (ks. lista tiedotteen lopusta).
Ennallistamispolttojen ekologiset tavoitteet ja vaikutukset vaihtelevat eri kohteilla ja eri puolilla Suomea. Etelä-Suomessa suurin osa polttokohteista on nuoria, talouskäytössä olleita havumetsiä, joissa polton ensisijaisena tavoitteena on monipuolistaa metsän rakennetta. Pohjoisessa ja idässä nuorten metsien lisäksi pyritään polttamaan vanhempia metsiä, jolloin metsään saadaan palon seurauksena vaihtelevia määriä ja vaihtelevan kokoista kuollutta puuta.
Tavallisesti ennallistamispoltossa suurin osa pienistä puista ja kuusista kuolee palossa, mutta isot männyt selviävät elossa, kuten Patvinsuollakin 30 vuotta sitten. Sammalikon palaminen helpottaa puiden taimettumista, ja lehtipuuston osuus metsässä kasvaa. Laikuittain puita tappava palo tuottaa metsään lahopuuta välittömästi palon jälkeen, mutta myös vuosien viiveellä.
Polton savu houkuttelee paikalle harvinaisia palohyönteisiä. Myös useat harvinaiset kääpälajit hyötyvät paloista ja poltoista. Esimerkiksi salokääpä ja liekokääpä viihtyvät paahteisten palopaikkojen kuolleilla puilla, ja hiilikääpä kasvaa vain hiiltyneellä puuaineksella.
Poltot vaativat ammattiosaamista
Polttojen toteutus on vaativaa työtä, jonka osaamista on Metsähallituksessa siirretty työntekijäpolvelta seuraavalle. Tärkeintä ennallistamispoltoissa on teknisesti onnistunut ja turvallinen toteutus. Poltot myös tarjoavat hyviä harjoitusmahdollisuuksia metsäpalojen torjunnasta vastaaville pelastuslaitoksille.
Lisätietoja:
Ennallistamispolttojen toteutus: Rauli Perkiö, erikoissuunnittelija, Metsähallitus puh. 020 639 5532
Ennallistamispolttojen vaikutus lajistoon: Kaisa Junninen, suojelubiologi, Metsähallitus puh. 020 639 7818
Patvinsuon ensimmäinen ennallistamispoltto: Timo Tanninen, luontopalvelujohtaja, Metsähallitus puh. 020 639 4386
Tarkemmin ensimmäisestä poltosta: https://www.luontoon.fi/patvinsuo/luonto/suomenjaeuroopanensimmaisestaennallistamispoltosta30vuotta
Video Koitajoen ensimmäisestä poltosta vuonna 2013, kuvaaja Heikki Räsänen, Metsähallitus (www.youtube.com)
Kesälle 2019 suunnitellut metsien ennallistamispoltot suojelualueilla. Tarkkoja päivämääriä ei voida antaa, sillä sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi.
Teijo (poltettu jo), Salo
Evo (MH Metsätalous Oy), Hämeenlinna
Liesjärvi (osin poltettu jo),Tammela
Kakonsalo, Savonlinna
Ruunaa, Lieksa
Älänne,Rautavaara
Seitseminen, Ylöjärvi
Pyhä-Häkki, Saarijärvi
Lentuan alue, Kuhmo
Mäntypuro, Suomussalmi
Sydänmaanaro, Suomussalmi
Latva-Korte–Kärppävaara, Taivalkoski
Oulanka, Kuusamo
Urho Kekkosen kansallispuisto, Inari
Lisäksi Pyörissalo, Savonlinna (harjujen paahdealueen hoito) ja Merenkurkun saaristo, Mustasaari (avoimen perinnebiotoopin hoito).