Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden ominaispiirteet säilytetään ja metsien maisema-, virkistys- sekä kulttuuriarvot turvataan.
Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas asettaa selkeät ympäristövaatimukset metsätalouden harjoittamiselle ja sen laadun jatkuvalle parantamiselle.
”Seuraamme työn jälkeä vuosittain tehtävillä ympäristöseurannoilla, joilla varmistetaan, että toiminta on ohjeiden mukaista ja toimenpiteiden ympäristönhoidollinen taso on korkea”, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo Metsähallitus Metsätalous Oy:stä kertoo.
Puunkorjuun ympäristöseurannoissa tarkastetaan muun muassa luontokohteiden ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa, säästöpuiden määrä ja laatu sekä hakkuiden maisema- ja vesiensuojelunäkökohdat.
Säästöpuita lahopuuriippuvaisille
Vuoden 2018 seurantojen tulokset osoittavat, että ympäristönhoidon laatu on kokonaisuutena säilynyt hyvänä. Esimerkiksi uudistusalojen luontokohteiden pinta-alasta luontokohteen ominaispiirteet olivat säilyneet joko täysin tai lähes täysin. Myös pitkän aikavälin seurantojen perusteella ympäristönhoidon laatu on hyvällä tasolla.
Säästöpuilla on tärkeä merkitys monille lahopuusta riippuvaisille eliölajeille. Metsätalouden ympäristöoppaan mukaisia arvokkaita säästöpuita jätettiin keskimäärin 13,5 kappaletta hehtaarille. Metsäsertifiointikriteerien mukaisia säästöpuita jätettiin uudistusaloille keskimäärin yli kaksikymmentä kappaletta hehtaarille. Lisäksi uudistusaloihin rajoittuneiden luontokohteiden yhteyteen jätetään säästöpuita.
”Uudistusalan raivauksessa kohteelle jätetään riistatiheikköjä, jotka tarjoavat suojaa ja parantavat merkittävästi metsäkanalintujen pesien säilymistä”, Antti Otsamo valaisee.
Tekopökkelöitä alettiin tehdä vuonna 2017 lahopuun lisäämiseksi ja niitä oli jätetty keskimäärin 0,6 kappaletta hehtaarille. Tekopökkelöitä arvostavat muun muassa monet kolopesijät.
Vesistöhaittoja ehkäistään suojavyöhykkein
Kunnostusojituksessa ja maanmuokkauksessa toimenpiteet suunnitellaan siten, että kiintoaineksia ja ravinteita ei pääse vesistöihin. Järvien, jokien, purojen ja lähteiden ympärille jätetään riittävät suojavyöhykkeet vesistöhaittojen ehkäisemiseksi.
”Viime vuoden tulosten perusteella vesiensuojelussa on pääosin onnistuttu hyvin”, Antti Otsamo toteaa.
Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo, p. 040 719 7734.