Retkikohteiden luonteet

Luontopalvelut luokittelee jatkossa ylläpidettävät retkikohteet sen mukaan, millaisilla retkillä kohteessa käydään. Retkikohteen luonne kuvaa sitä, minkälaista palvelua ne kävijöille ensi sijassa tarjoavat ja minkä tyyppinen palveluvarustus on sen myötä keskeistä ja olennaista. Retkikohteen luonne tulee ohjaamaan osaltaan sitä, millaisia palveluita kohteessa on tarjolla ja minkälainen huollon taso niissä katsotaan riittäväksi. Erityisesti maantieteellisesti suurilla alueilla, esimerkiksi yhdellä kansallispuistolla voi olla useamman luonteisia alueita.

Kohteen luonne tulee ohjaamaan palvelujen kehittämistä entistä paremmin asiakkaan tarpeita ja odotuksia huomioivaksi. Tulevaisuudessa kunkin retkikohteen luonteesta viestitään myös asiakkaalle. Luonne helpottaa myös retkikohteen valintaa ja retken suunnittelua, sillä asiakkaat etsivät yleensä tietynlaista kohdetta sen luonteen perusteella, esimerkiksi minne kannattaisi lähteä päiväretkelle.

Retkikohteiden luonteita, joita käytetään apuna palveluiden kehittämisessä ja viestinnässä

Lyhyen vierailun kohteet

Esimerkiksi nähtävyys, lyhyt luontopolku tai näköalapaikka. Näissä kohteissa reitti ei yleensä ole pitkä, mutta käyntimäärät saattavat olla suuria. Suurten käyntimäärien ja eritasoisten liikkujien takia lyhyen vierailun kohteet vaativat selkeätä ohjausta, miten ja missä kohteessa saa kulkea. Käymälöitä, tulistelumahdollisuutta tai roskankeräystä ei välttämättä ole.

Päiväretkikohteet

Kohde, joka on kävijöille päivän päävierailukohde. Päiväretkikohteissa on tyypillisesti selkeitä, vaihtelevan pituisia rengasreittejä. Usein päiväretkikohteilla voi olla myös esteettömiä retkeilyreittejä, joilla pääsee kulkemaan avustettuna pyörätuolilla tai esimerkiksi lastenrattailla. Päiväretkikohteissa on yksi tai useampia taukopaikkoja ja niiden yhteydessä käymälä. Tulistelumahdollisuutta ei välttämättä ole.

Palveluvarustukseen tukeutuvat vaelluskohteet

Kohteilla yövytään luonnossa, retken pituus voi vaihdella paljon. Kohteilla on selkeät reittimerkinnät maastossa. Tällaisilla kohteilla on paljon aloittelevia vaeltajia, liikkuminen on koettava turvalliseksi. Reitit ovat kuitenkin vähemmän rakennettuja kuin päiväretkikohteiden reitit. Yöpymispaikkoja on keskimäärin 10 – 20 kilometrin välein. Polttopuuhuolto on järjestetty, taukopaikoilla on käymälä.

Vaativat vaelluskohteet

Vaativissa vaelluskohteissa on vakiintuneita kulkureittejä, muttei välttämättä selkeitä reittimerkintöjä ja palveluvarustus on vähäisempää. Vaeltaminen vaatii karttaa ja kompassia. Ojien ja purojen yli ei välttämättä ole rakennettu siltoja. Joitain yöpymiseen tarkoitettuja sääsuojia on, mutta retkeilijät yöpyvät myös omin välinein. Huollettuja taukopaikkoja on harvakseltaan ja huollon taso niillä on matala.

Eräilykohteet

Eräilykohteilla liikutaan omatoimisesti ilman opastavia reittejä. Kohteet vaativat hyviä luonnossa liikkumisen taitoja. Palveluja tai valmiita reittejä ei näillä kohteilla ole, mutta esimerkiksi yksittäisiä kämppiä voi löytyä. Kämppien läheisyydessä on käymälä.