Kaivosasiat valtion mailla

Metsähallitus ei itse toimi malminetsintä- eikä kaivosalalla, mutta selvitämme omia kaivoksiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksiamme. Ne voivat olla esimerkiksi kaivoksen toimintaan liittyviä erilaisia maankäyttösopimuksia, kiviainesten tarjoamista kaivoksen rakentamisen ja sulkemisen tarpeisiin, tuulivoiman hankekehitystä sekä kaivostoiminnan aiheuttamien ekologisten tai sosiaalisten kompensaatiotarpeiden täyttämistä.

Kaivostoiminnalle on suuri tarve

Kaivostoiminnan investoinnit olivat Suomessa vuosina 2010–2019 yhteensä 3,2 miljardia euroa ja malminetsinnän investoinnit samalla ajanjaksolla yhteensä 590 miljoonaa euroa. Näistä suurin osa kohdistui Pohjois-Suomeen ja erityisesti Lappiin. Investoinnit heijastuvat myös valtion maille.

Sähköautotuotanto ja yhteiskunnan muu sähköistäminen lisäävät akkujen kysyntää koko ajan. Samalla kestävyyskysymysten rooli tulee yhä tärkeämmäksi. EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan odotuksia sille, että Euroopassa käytettäisiin vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.

EU-alueen suurimmat tunnetut akkumineraalivarannot ovat Suomessa. Suomi on jo Kiinan jälkeen suurin rikastetun koboltin viejä. Koboltti ja muutama muu Suomessa tuotettava metalli kuuluu EU:n kriittisten metallien listalle. Kriittisten mineraalien lista sisältää niitä mineraaleja, joilla on erittäin suuri merkitys EU:n taloudelle ja saatavuus sisältää korkean riskin.

Olemme mukana luomassa vastuullista suomalaista kaivoskulttuuria

Suomi on myös siitä harvinainen kaivosmaa, että meillä on monien metallien osalta merkittävää toimintaa ja osaamista alan koko arvoketjussa, malminetsinnästä metallien jalostukseen ja teknologiaan saakka.

Kotimainen kaivosteollisuus luo huoltovarmuutta metallinjalostukseen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömään metallien käyttöön. On tärkeää, että elinkeinorakenne olisi aluetalouden tasolla mahdollisimman monipuolinen ja että eri elinkeinomuotoja voitaisiin harjoittaa yhdessä.

Meidän tehtävänämme on pyrkiä sovittamaan erilaisia maankäyttömuotoja yhteen valtion mailla. Haluamme osaltamme mahdollistaa alueellisesti paljon työllistävien kaivosten kestävän toiminnan sekä edesauttaa ilmastonmuutoksen hidastamista ja Suomen huoltovarmuudesta huolehtimista.

Huoli ympäristöstä on oikeutettu. Siksi punnitsemme tarkasti erilaisia ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, kun annamme lausuntoja mm. kaivoslupahakemuksiin, ympäristövaikutusten arviointeihin, ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksiin ja kaivoskaavoihin.

Liityimme Kestävän kaivostoiminnan verkostoon

Liityimme vuonna 2019 Kestävän kaivostoiminnan verkostoon, joka kehittää Suomeen konkreettisia toimintamalleja, ratkaisuja ja käytäntöjä vastuullisemman ja kestävämmän kaivostoiminnan ja malminetsinnän prosessien parantamiseksi.

Verkoston ja Metsähallituksen yhteisenä tavoitteena on, että Suomi kehittyy kestävän kaivostoiminnan edelläkävijämaaksi, jossa ala huomioi luontoarvot, kulttuurisen ja sosiaalisen toimintaympäristön sekä muut elinkeinot.

Malminetsintään tarvitaan lupa Tukesilta

Malminetsintähehtaarien määrä on voimakkaassa kasvussa erityisesti Lapin alueella. Malminetsintä valtionmailla vaatii malminetsintäluvan Turvallisuus- ja Kemikaalivirastolta (Tukes). Tukes pyytää asiasta Metsähallituksen lausunnon. Metsähallitus antaa vuosittain satoja malminetsintään liittyviä lausuntoja. Lausunnoissa huomioidaan laajasti erilaiset maankäytön tarpeet. Metsähallitus myöntää maanomistajalupia vain hyvin harvoissa poikkeustapauksissa.

Myös kullanhuuhdontaan valtion omistamilla mailla tarvitaan Tukesin myöntämä lupa. Yksityisomisteisella maalla kullanhuuhdontaan riittää maanomistajan lupa.

Hyödyllistä lisätietoa

• Malminetsintä valtion mailla (tukes.fi)
• Ohjeet kaivoslain mukaisten korvausten maksamiseen (kaivannaiset.fi)
• Suomen mineraalistrategia (tem.fi)
• Euroopan komissio: Kriittiset raaka-aineet (ec.europa.eu) (sivu on englanninkielinen)
• Huoltovarmuuskeskuksen Kriittiset materiaalit -sivusto (kriittisetmateriaalit.fi)
• Kaivos- ja esiintymäkartat (gtk.fi)

Asiakaspalvelun yhteyshenkilöt

Jenni auttaa sinua kaivoksiin liittyvissä asioissa, Pasi malminetsintään ja kullanhuuhdontaan liittyvissä kysymyksissä. Luonnonsuojelualueilla toimittaessa yhteyshenkilösi on Liinu.