Suomalainen luonto on matkailuyrittäjän aarreaitta

Yhä useammat kotimaiset ja ulkomaiset retkeilijät haluavat kokea suomalaisen luonnon viehätysvoiman. Esimerkiksi kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi.

Useita melojia järven selällä melomassa rantaa kohti.
Melojia Repovedellä Karhulahden rantautumispaikan edustalla. Kuva: Markus Sirkka

Käyntimäärien kasvaessa erilaisten matkailupalvelujen tarve sekä luontokohteilla että lähialueilla lisääntyy. Matkailijat tarvitsevat mm. opastusta luonto- ja eräretkille, vuokravälineitä, ruokaa, majoitusta ja kokouspalveluja. Täten myös luontomatkailun taloudellinen merkitys on kasvanut nopeasti. Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää vuosittain kaikkien kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden sekä muutamien muiden matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Metsähallituksen Eräpalvelut seuraa kalastuksen ja metsästyksen aluetaloudellisia vaikutuksia.

Metsähallitukselle matkailuyritykset ovat tärkeä asiakas- ja kumppanuusryhmä. Metsähallitus tekee pitkäjänteistä yhteistyötä satojen yritysten kanssa eri puolilla Suomea. Nämä matkailuyritykset joko toimivat valtion mailla ja vesillä ja käyttävät toiminnassaan Metsähallituksen ylläpitämiä retkeilyrakenteita tai viestivät luontokohteista yhdessä Metsähallituksen kanssa. Esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa Luontokeskus Haltiassa pyörii kymmenien yhteistyöyrittäjien verkosto, joiden kautta kansallispuistoon tulevat matkailijat saavat kaikki tarvitsemansa palvelut.

Matkailun edistäminen, paikallistalouden tukeminen, yrittäjyyden mahdollistaminen ja luontomatkailun kestävyyden varmistaminen ovat Metsähallitukselle tärkeitä tavoitteita.

Yhteistyö on suunnitelmallista

Luonnonvarasuunnitelmia tehtäessä matkailun toimintamahdollisuudet kartoitetaan yhdessä alueen muiden käyttömuotojen kanssa. Luonnonvarasuunnitelmissa on määritelty kullekin alueelle matkailun painopistealueet, joille matkailutoiminta pyritään keskittämään. Nämä alueet ovat yleensä kansallispuistojen tai muiden suojelualueiden ympäristössä, mutta ne voivat olla myös monikäyttömetsiä, kuten retkeilyalueita tai virkistysmetsiä. Matkailutoiminnan reunaehtoja määritellään myös suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa sekä järjestyssäännöissä.

Matkailuyrittämisessä ympäristöasioiden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää. Toimintaa pyritään kaikin tavoin ohjaamaan siihen suuntaan, että ympäristölle aiheutuisi mahdollisimman vähän kuormitusta. Osana Luontopalvelujen yhteistyösopimusta luontomatkailuyrittäjät sitoutuvat Metsähallituksen kestävän matkailun periaatteisiin. Matkailullisesti vetovoimaisimmilla luontokohteilla Metsähallitus tekee kestävyyden seurantaa, jolla varmistetaan, että luonto- ja kulttuuriarvot eivät vaarannu virkistyskäytöstä.

Metsähallitus kerää säännöllisesti palautetta yhteistyöyrityksiltään. Palautteen kautta saadaan tietoa, miten yhteistyö on toiminut ja mitä asioita tulee kehittää. Luontopalvelujen kyselyssä kerätään tietoa myös siitä, miten kestävän matkailun periaatteet ovat toteutuneet yritysten toiminnassa. Kestävyyden toteutumista seurataan myös suoraan alueiden kävijöille kohdistetuilla kävijä- ja asiakastutkimuksilla.