Huolellinen suunnittelu on vastuullisen metsätalouden ydin
Metsien vastuullinen käyttö edellyttää tarkkaa ja kattavaa tietoa luonnonvaroista ja niiden kestävästä käyttötasosta. Toimintaympäristö on tunnettava hyvin ja osattava ennakoida myös sen muutoksia. Erityisesti on otettava huomioon puunkorjuun ja uudistamistöiden vaikutukset niin luontoon, ilmastoon kuin alueen muiden käyttäjien elämään.
Metsähallituksen toiminnan suunnittelun kivijalka on luonnonvarasuunnitelmat, joita tehdään alueittain viiden vuoden ajanjaksoille. Luonnonvarasuunnitelmat ovat strategisia toimintaohjelmia, joissa on määritelty hakkuusuunnitteen lisäksi mittava määrä muita tavoitteita kyseiselle suunnitelmakaudelle.
Olennainen osa metsätalouden suunnittelua on alue-ekologinen tarkastelu, jossa kartoitetaan metsän luonto-, kulttuuri-, maisema- ja riista-arvot, kulttuurikohteet ja eri elinkeinojen tarpeet, jotka on otettava huomioon hakkuiden suunnittelussa.
Valtion maiden ekologinen verkosto koostuu luonnonsuojelualueista ja monikäyttömetsien arvokkaista luonto- ja erityiskohteista, joiden välille on määritelty ekologisia yhteyksiä, joiden tavoitteena on ylläpitää eliöiden leviämismahdollisuuksia. Metsätalous on näillä alueilla rajoitettua tai alueet ovat kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella.
Alueelliset metsätiimit vastaavat puunkorjuun ja metsänhoidon suunnittelusta, paikallisesta sidosryhmäyhteistyöstä ja koordinoivat maankäyttöasioita. Luonnonvarasuunnitelman perusteella metsätiimeillä on suunnittelutavoitteet hakkuumäärille ja metsänhoitotöille. Metsätiimit määrittävät myös tulevaisuuden tienkorjaustarpeet.
Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu on paikallisten metsäasiantuntijoiden tehtävä. Heidän työtään ohjaavat valtio-omistajan tavoitteiden lisäksi luonnonvarasuunnitelmat, alue-ekologinen tarkastelu, metsäsertifioinnin vaatimukset, yhteistyössä sidosryhmien kanssa tehdyt sopimukset ja linjaukset sekä metsänhoitoon ja ympäristöön liittyvä ohjeistus.
Yhteistyö on tärkeää
Metsähallituksen toimintaperiaatteena on avoin yhteistyö ja vuorovaikutus valtion maiden käytöstä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vuorovaikutteisella toimintatavalla vähennetään ristiriitoja sekä saavutetaan perusteltuja ja laajasti hyväksyttyjä ratkaisuja.
Merkittäviä sidosryhmiämme ovat asiakkaiden ja urakoitsijoiden lisäksi muun muassa tutkimuslaitokset, Puolustusvoimat, porotalous- ja matkailuyrittäjät, Saamelaiskäräjät, kansalaisjärjestöt, metsä- ja luonnonvara-alan oppilaitokset sekä eri viranomaistahot.
Monikäyttömetsien toiminnan suunnittelussa otetaan laajasti huomioon sidosryhmien toivomuksia. Niitä kuullaan luonnonvarasuunnitelmia tehdessä, erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa sekä palautejärjestelmien kautta. Suunniteltuja toimenpiteitä esitellään etukäteen paikallisille asukkaille, mökkiläisille, matkailuyrittäjille tai muille alueiden käyttäjille, jos kohteen nähdään olevan heille erityisen kiinnostava.
Paikkatieto on suunnittelun perusedellytys
Metsähallituksessa metsävaratietoja on kerätty muun muassa maastoinventoinnein, ilmakuvatulkintana, paikallisten ilmoituksina ja laserinventointimenetelmällä. Valtion metsistä valtaosa on jo laserkeilattu. Laserkeilaukseen perustuvassa inventoinnissa maanpinnasta ja puustosta tehdään digitaaliset mallit. Puuston koosta ja määrästä laaditaan tilastollisin menetelmin tunnuksia, jotka viedään paikkatietojärjestelmään. Tarkkaa maastomallia käytetään esimerkiksi tienrakennuksen ja kunnostusojitusten suunnitteluun.
Puustoa koskevat tiedot päivitämme vuosittain Luonnonvarakeskuksen kehittämillä kasvumalleilla, jolloin käytössä on mahdollisimman ajantasainen tieto puuvaroista.
Metsähallituksen paikkatietojärjestelmä sisältää kattavat tiedot valtion maiden nykyisestä maankäytöstä, kasvupaikoista, puustosta, virkistysrakenteista ja -reiteistä, teistä sekä erilaisista erityisarvoista, joita ovat esimerkiksi uhanalaisten lajien esiintyminen, luonto- ja kulttuuriperintökohteet sekä maisema- ja riistakohteet. Ajantasaisen paikkatietojärjestelmän käyttö toiminnan suunnittelun eri vaiheissa varmistaa, että erityisarvot otetaan huomioon metsien käytössä.
Metsänhoidon ja puunkorjuun suunnittelu
Puunkorjuun suunnittelu perustuu Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaaseen sekä metsänhoito-ohjeisiin, metsäsertifioinnin vaatimuksiin, luonnonvarasuunnitelmien määrittelemiin kestäviin korjuumääriin, asiakkaiden tarpeisiin sekä Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän tietoihin.
Tutustu metsänhoitoomme
Hakkuutavoitteet jaetaan alueilla metsätiimeille ja edelleen yksittäisille metsäasiantuntijoille. Metsäasiantuntija kohdentaa ja rytmittää hakkuut usean työkohteen eli leimikon kokonaisuuksiksi hyödyntäen paikkatietojärjestelmässä olevaa metsävaratietoa ja muuta informaatiota. Näin jollakin alueella voi olla lyhyenä aikana laajasti hakkuita ja metsänhoitotöitä, mutta sen jälkeen alueella on pitkään hiljaista.
Kun metsänhoitotöiden tai puunkorjuun suunnittelu jollakin alueella aloitetaan, saa metsäasiantuntija tarvitsemansa tiedot tietojärjestelmästä ja digitaalisista ilmakuvista. Pelkästään tietojärjestelmän avulla ei metsien käytön suunnittelu onnistu, vaan on paljon asioita, jotka vaativat maastossa käyntiä. Maastossa varmistetaan mahdolliset epävarmat tiedot. Metsäasiantuntija tarkistaa myös muun muassa paikkatietojärjestelmän luontokohteet ja merkitsee ne tarvittaessa maastoon, suunnittelee metsätraktorin kulku-urien paikat sekä puutavaran varastopaikat. Lisäksi hän suunnittelee hakkuita seuraavat metsähoitotoimenpiteet kuten metsänviljelyt.
Maastokäynnin jälkeen metsäasiantuntija viimeistelee puunkorjuu- eli leimikkosuunnitelman toimistolla. Valmis suunnitelma pitää sisällään lähestymis- ja työkohdekartan, hakkuutavat, hakkuun ajankohdan, arvioidun korjattavan puun määrän puutavaralajeittain, alue-ekologiset kohteet, jälkityöt, tieurat, tiedot osallistamisista ja metsänkäyttöilmoituksen.
Valmis leimikkosuunnitelma on sen jälkeen puunkorjuun operaatioasiantuntijan käytettävissä puunkorjuuta varten ja uudistushakkuun jälkeen metsänhoidon operaatioasiantuntijan käytössä metsän uudistamista varten.