Erityisalueilla kiinnitetään erityistä huomiota metsämaisemaan
Metsähallituksen metsätalouden hallinnassa on maankäyttöpäätöksillä perustettuja erityisalueita, joilla metsien käsittely on yleensä mahdollista, mutta käsittelyä on rajoitettu alueen luonteen vuoksi. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi:
- ulkoilulain perusteella perustetut retkeilyalueet (Lue lisää valtion retkeilyalueista)
- yleis- ja asemakaava-alueet, joilla metsätaloutta on rajoitettu kaavamääräyksillä
- Metsähallituksen omat erityisaluepäätökset (esimerkiksi Ylläs ja Ylimuonio).
Erityisalueilla muut metsänkäyttötavat korostuvat
Case: Ylimuonio
Muonion pohjoisosaan on Tunturi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu kaavamerkinnällä MU-2 metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue.
Kaavamääräyksen mukaan alueen käytön tulee perustua valtion ja kunnan laatimaan käyttösuunnitelmaan. Suunnitelmalla pyritään selkeyttämään maakuntakaavan linjauksia ja saavuttamaan laajapohjainen näkemys alueen tulevasta käytöstä.
Suunnitelma-alueella on Metsähallituksen hallinnassa olevia metsiä n. 13 000 ha. Metsätalousalueen pinta-ala tästä on n. 8 000 ha. Suunnitelmakaudella (v. 2040 mennessä) alueella voidaan käsitellä erilaisilla hakkuutavoilla noin 2 000 ha eli 15 % suunnitelma-alueesta.
Alue on maisemametsätalouden pilottialue, jolla kokeillaan uusia maisemaa ja riistaa suosivia metsänkäsittelymenetelmiä laaja–alaisesti. Metsähallitus käyttää alueella vain peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuutapoja.
Erityisalueita on perustettu alueille, joihin kohdistuu tavallista suurempaa virkistyskäyttö- tai luontomatkailukysyntää tai jotka ovat monimuotoisuutensa puolesta tai maisemallisesti erityisen arvokkaita. Erityisalueilla onkin yleensä jokin muu päämaankäyttömuoto kuin metsätalous ja alue on rajattu kyseistä maankäyttömuotoa silmällä pitäen.
Kuitenkin erityisalueillakin on monentyyppistä päällekkäistä maankäyttöä, minkä vuoksi on usein tarkoituksenmukaista laatia alueen käyttöä koskeva kokonaissuunnitelma.
Metsätalouden näkökulmasta erityisaluesuunnittelun keskeisenä tavoitteena on ohjata metsätaloustoimenpiteitä niin, että kohteelle luonteenomainen metsäisyys säilyy pitkälläkin aikajänteellä.
Suunnittelussa otamme huomioon alueelta tiedossa olevat luonto-, kulttuuri- ja muut erityiskohteet. Tarvittaessa suunnittelun yhteydessä teemme maisema-analyysin, jolla tunnistamme maiseman kannalta herkät osa-alueet. Lisäksi varmistamme, että alueen virkistysrakenteet ja -reitit ovat paikkatietojärjestelmässä. Suunnittelun tuloksena voimme sijoittaa alueella tehtävät hakkuut ja muun metsänkäsittelyn ajallisesti ja myös toisiinsa nähden siten, että alueen muut maankäyttömuodot tulevat huomioon otetuiksi.
Tutkimusmetsät
Tutkimusmetsät ovat oma maankäyttöluokkansa. Luonnonvarakeskus vastaa käytössään olevien alueiden tutkimusmetsäsuunnittelusta. Metsähallitus toteuttaa toimenpiteet Luonnonvarakeskuksen antamien ohjeiden mukaan.
- Lisää tutkimusmetsistä Luonnonvarakeskuksen sivuilla (luke.fi)
- Usein kysyttyä tutkimusmetsistä (luke.fi)
Metsänhoidolla monipuolisia maisemia
Maisemasuunnittelun keinoin voidaan vähentää hakkuiden aiheuttamia häiritseviksi koettuja maisemavaikutuksia tai hakkuilla jopa vaikuttaa myönteisesti maisemakuvaan ja metsän virkistyskäyttöarvoon. Tiheän metsän takaa voi paljastua kauniita vesistöjä ja kulttuurimaisemia, jotka elävöittävät ja monipuolistavat metsämaisemaa.
Hakkuualojen muotoilu, säästöpuuryhmien sijoittelu, maisemallisesti arvokkaiden näkymien avaaminen ja erikoiskohteiden korostaminen ovat metsänhoidon keinoja maisema-arvojen säilyttämiseksi.
Tärkeää on myös puulajivaihtelu ja erityisesti lehtipuiden runsaus, mikä kohottaa metsikön maisema-arvoa. Pohjois-Suomessa matkailumaisemien erämaisuutta voidaan ylläpitää peitteisyyttä ylläpitävin pienaukko- ja väljennyshakkuin.
Maisemallisesti herkkiä alueita ovat etenkin asutus- ja vapaa-ajan rakentamisen alueet, kulttuuriympäristöt, reittien sekä virkistysrakenteiden lähimetsät, vaarojen rinteet ja laet, vesistöjen rannat ja tienvarret.
Maisemallisesti herkille alueille sopivia metsänkäsittelytapoja ovat esim. poimintahakkuu ja pienalakasvatus, väljennyshakkuut ja säästöpuuhakkuut.
Virkistyskäyttökohteilla toimittaessa säilytetään polut ja reitit ehjinä ja hakkuutähteet korjataan reiteiltä pois. Suosituilla virkistyskohteilla hakkuut toteutetaan sesonkikauden ulkopuolella.
Virtuaalimetsät maisemasuunnittelun apuna
Maisemallisesti herkillä alueilla yhteistyö sidosryhmien kanssa on erityisen tärkeää. Suunnitelmakartoista voi kuitenkin olla vaikeaa hahmottaa, miten metsätalouden toiminta muuttaa maisemaa.
Olemmekin kehittäneet paikkatietoavusteisia metsäsuunnittelun menetelmiä maiseman laadun huomioonottamiseksi. Niiden avulla voidaan havainnollistaa maisemamuutoksia eli visualisoida erilaisia metsänkäsittelyitä jo suunnitteluvaiheessa.
Yksi tällainen työkalu on ollut ArcGis-pohjainen 2d-näkymäanalyysi, jossa maisemaa voitiin tarkastella ennalta määritellyistä katselupisteistä. Analyysin avulla etsittiin maisemallisesti oikeita ratkaisuja esim. hakkuutavalle ja sen rajaukselle.
Sähköinen metsävaratieto on mahdollistanut peliteknologian ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen metsäsuunnittelussa. Olemme pilotoineet yhteistyössä Lapin Ammattikorkeakoulun kanssa Virtuaalimetsä-sovellusta Kylmäluoman retkeilyalueella.
Virtuaalimetsässä maisemaa voi tarkastella lintuperspektiivistä, ja metsässä voi myös liikkua vapaasti. Virtuaalimaisemassa näkee metsän nykyhetkellä, toimenpiteen jälkeen tai tietyn ajanjakson jälkeen, millä havainnollistetaan metsätalouden toimenpiteitä ja metsänkasvua.
Virtuaalimetsä-sovelluksen kehittämisen toinen vaihe alkoi v. 2018, jolloin mukaan tuli myös muita metsäalan toimijoita. Sovellusta testataan Metsähallituksen paikkatietoaineiston avulla.