Pohjois-Suomen metsätalouden erityispiirteet

Lapin ja sen luonnonvarojen merkitys biotaloudessa ja matkailussa kasvaa koko ajan. Sellun ja sen jalosteiden hyvä kysyntä ja puuraaka-aineen saatavuus ovat Lapissakin saaneet vireille biojalostamohankkeita. Matkailun kasvu ja kansainvälistyminen taas näkyvät muun muassa matkailurakentamisen vilkastumisena, minkä johdosta majoitukseen ja ohjelmapalveluihin soveltuvia kohteita etsitään uusilta alueilta. Myös tuulivoima-, malminetsintä- ja kaivoshankkeet lisääntyvät.

Erilaisten maankäyttötarpeiden yhteensovittaminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken.

Metsähallitus Metsätalous Oy:lle Pohjois-Suomi on tärkeä toiminta-alue, mutta samalla metsätalouden harjoittaminen Lapissa on muuta maata rajoitetumpaa.

Rajoitukset liittyvät vanhojen metsien suojeluun ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, porotalouden ja metsätalouden yhteensovittamiseen sekä matkailun ja virkistyskäytön tarpeisiin. Saamelaisten kotiseutualueella metsätaloutta rajoitetaan Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja alueen paliskuntien kanssa sovituilla tavoilla.

Toimintaamme määrittelevät sopimukset

Toimintaamme Lapissa ja Pohjois-Suomen porotalousalueella määrittelevät useat sopimukset:

1. Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen yhteistyösopimus vuodelta 2021 (koskee koko Metsähallitusta) Sopimus suomeksi (pdf).
2. Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen, saamelaisalueen paliskuntien ja Metsähallituksen yhteistyösopimus vuodelta 2014 (koskee koko Metsähallitusta). Sopimus suomeksi (pdf) ja pohjoissaameksi (pdf).
3. Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskuntien sekä Nellimin tokkakunnan kanssa vuosina 2009 ja 2010 tehdyt erilliset sopimukset tärkeimpien laidunalueiden rauhoittamisesta metsätaloustoimilta 20 vuoden ajaksi (Nellimissä osin kymmenen vuoden ajaksi).

Metsien ja metsäluonnon suojelu Lapissa

Lapissa valtion mailla on tuottavaa metsämaata 2,7 miljoonaa hehtaaria. Tästä kolmasosa on joko suojeltu lakisääteisesti tai on Metsähallituksen omalla päätöksellä metsätaloustoiminnan ulkopuolella. Kahdeksan prosenttia metsämaasta on rajoitetussa käytössä ja 58 % monikäyttömetsätalouden piirissä.

Lapissa lähes miljoona hehtaaria vanhaa metsää on suojeltu.

Turvaamme metsien monimuotoisuuden metsänkäsittelyssä ja metsätalouden mitoituksessa. Mitoitus huomioi alue-ekologiset suunnitelmat, joissa tunnistetaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maankäytön muut erityiskohteet.

Lapin luonnonvarasuunnitelman mukaisesti metsänhoidollisena tavoitteenamme on, että havupuuvaltaisissakin metsissä on 10–30 prosenttia lehtipuuta, kaikkein karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Säästämme kaiken kuolleen puun hakkuualoille, jätämme säästöpuuryhmiä ja riistatiheiköitä. Hakkuissa jätämme lisäksi eläviä säästöpuita 130 000 kuutiometriä vuodessa. Tekopökkelöitä tehdään 1–3 kappaletta hehtaarille, yhteensä noin 20 000 kappaletta vuodessa.

Lisäksi toteutamme metsätalouden alueilla suo- ja metsäelinympäristöjen sekä sisävesien luonnonhoito- ja ennallistamistöitä noin 100–200 hehtaaria vuodessa. Tavanomaisen metsätalouden vesiensuojelun ohella kehitämme menetelmiä haitallisten vesistövaikutusten ehkäisyyn.

Lapissa on suojeltu tai siirretty muuten metsätalouden ulkopuolelle yli 900 000 hehtaaria vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia metsiä. Laaja suojelu toteutettiin 1990-luvulla vanhojen metsien suojeluohjelman kautta. Vuosien 2005-2019 välisenä aikana Lapin metsien suojelu lisääntyi ekologisen verkoston täydentämisellä 161 000 hehtaarilla.

Metsätalous ja porotalous

Poronhoito on Pohjois-Suomessa perinteinen, poronhoitolain suojaama elinkeino. Porot saavat vapaasti laiduntaa poronhoitoalueella, johon kuuluu Lapin maakunnan lisäksi osa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaa. Poronhoitolaki velvoittaa neuvottelemaan poronhoitajien kanssa aina, kun valtion mailla suunnitellaan poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavaa toimintaa.

Metsähallituksen lähtökohtana on, että metsätaloutta ja poronhoitoa harjoitetaan samoilla alueilla. Niiden yhteensovittamista ohjaavat Paliskuntain yhdistyksen kanssa tehty sopimus ja Metsätalouden ympäristöopas.

Sopimuksen edellyttämissä paliskunnittaisissa neuvotteluissa käymme läpi alueen hakkuita ja muita metsänhoidollisia toimia sekä sovimme, miten tehdään yhteistyötä porotaloudelle tärkeissä kohteissa. Tavoitteena on kehittää yhdessä metsänhoitotapoja, joilla porotalouden tarpeet otetaan huomioon.

Lisäksi tarjoamme paliskunnille mahdollisuuden etukäteen vaikuttaa kaikkiin hakkuu- ja maanmuokkaussuunnitelmiin sekä uusien teiden rakentamiseen. Lähetämme toimenpidekartat ennakkoon paliskunnan poroisännälle, jolla on kolme viikkoa aikaa ilmoittaa mahdollisista muutostarpeista ja siitä, tarvitaanko neuvottelua tai lisäaikaa asian käsittelylle. Neuvottelut käydään yhteisymmärrykseen pyrkien, epäselvyydet varmistetaan tarvittaessa maastossa ja sovitut asiat kirjataan karttoineen muistioon.

Huomioimme porotalouden metsänkäsittelyssä muun muassa siten, että pyrimme käsittelemään tärkeät luppometsät kevättalvella. Tarvittaessa laidunalueiden hakkuita voidaan myös siirtää. Hyvillä jäkälämailla vältämme kesäaikaista puunkorjuuta ja teemme maankäsittelyn mahdollisimman kevein menetelmin.

Lapin luonnonvarasuunnitelmaa laadittaessa käytettävissämme oli ensimmäistä kertaa kattavasti Paliskuntien TOKAT-aineisto. Aineiston perusteella määritettiin kaikki poroaita-alueet siuloineen rajoitettuun metsätalouskäyttöön, mikä vaikuttaa suoraan alueen hakkuumahdollisuuksiin. Lisäksi sovimme, että määritämme tärkeimmät porolaidunalueet yhteistyössä kunkin paliskunnan kanssa TOKAT-aineistoja hyödyntäen. Toteutamme myös vuorovaikutteisen nettikarttapohjaisen osallistamismenettelyn paliskuntien ja Metsähallituksen käyttöön.

• Lue lisää toiminnastamme poronhoitoalueella.

Metsätalous saamelaisten kotiseutualueella

Saamelaisten kotiseutualueesta 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion maita. Niistä 72 prosenttia on Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoimia suojelu- ja erämaa-alueita ja 13 prosenttia Metsähallituksen Kiinteistökehityksen hallinnoimia luontaistalousalueita. Metsätalouden hallinnassa on 15 prosenttia pinta-alasta, ja siitä noin puolet on metsätaloustoiminnan piirissä.

Metsätaloustoimien yhteensovittamisen pohjana on Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Metsähallituksen vuonna 2014 solmima sopimus saamelaisten kotiseutualueella noudatettavista metsänkäsittelyohjeista ja toimintatavoista sekä tarkemmasta paikallisesta sopimisesta. (Linkki sopimukseen löytyy tämän sivun alkupuolelta.)

• Sovitut periaatteet on kerrottu myös metsänhoito-ohjeessamme (pdf) (luku 13, Metsänkäsittelyn periaatteet saamelaisten kotiseutualueella).

Sopimuksen toteutumista seurataan vuosittain osapuolten välisessä neuvottelussa. 

Saamelaisten kotiseutualueella teemme tiivistä yhteistyötä alueen paliskuntien kanssa. Emme toteuta hakkuita saamelaisten kotiseutualueella, ellei niistä ole etukäteen saavutettu yhteisymmärrystä paliskunnan kanssa.

Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskuntien sekä Nellimin tokkakunnan kanssa on vuosina 2009 ja 2010 tehty erilliset sopimukset tärkeimpien laidunalueiden rauhoittamisesta metsätaloustoimilta 20 vuoden ajan, Nellimissä osin 10 vuoden ajan. Sopimuksissa on lisäksi kirjattu erillisohjeita metsätaloustoimille ja myös menettelyt mahdollisten sopimuserimielisyyksien ratkaisemiselle.

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma valmistui 2022

Metsien käytön ja hoidon tavoitteet saamelaisten kotiseutualueelle ja paliskunnittain määritetään saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnittelun yhteydessä. Suunnitelma valmistui vuoden 2022 alkupuolella.

Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja saamelaisalueen metsäpaliskunnat käynnistivät keväällä 2020 yhteistyössä konfliktikartoituksen. Siinä riippumaton taho haastattelee laajasti alueen toimijoita ja laatii toimenpidesuosituksia Metsähallituksen liiketoimintojen ja saamelaistahojen välisen yhteistyön kehittämiseksi. Luonnonvarasuunnitelmassa tullaan määrittämään kunkin saamelaisalueen paliskunnan kanssa yhteistyössä alueen metsätalouden mitoitus ja toimintatavat.

• Lue lisää toiminnastamme saamelaisten kotiseutualueella.
• Lue lisää saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmasta
• Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma 2022-2027 (julkaisut.metsa.fi)

Lapin luonnonvarasuunnitelman hakkuusuunnite

Metsätalouden mitoitus perustuu metsävarojen kestävään, ylisukupolviseen käyttöön. Laadimme hakkuulaskelmat uusien metsävaratietojen, ajantasaistettujen alue-ekologisten suunnitelmien, muiden maankäyttömuotojen tuomien rajoitteiden ja luonnonvarasuunnittelussa sovittujen yhteisten toimintalinjausten mukaisesti.

Lapin luonnonvarasuunnitelman mukaisesti tarjoamme suunnittelualueelta (Lapin maakunta saamelaisten kotiseutualuetta lukuun ottamatta) puuta markkinoille keskimäärin 1,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Uudistushakkuita tehdään vuosittain keskimäärin 10 000 hehtaaria ja harvennushakkuita 21 000 hehtaaria.

Hakkuusuunnite on tarkentunut aiemmasta luonnonvarasuunnitelmasta. Hakkuusuunnite laskettiin neljässä osassa Etelä-, Länsi-, Keski- ja Itä-Lapin metsätiimien alueille. Hakkuulaskelmissa huomioitiin ajantasaiset hakkuita rajoittavat tekijät, esimerkiksi vuosina 2017–2018 ajantasaistettu paikkatieto metsätalousalueilla olevista luontokohteista sekä metsätaloustoimenpiteisiin vaikuttuvista erityiskohteista. Erityisalueille, joihin kohdistuu laajalti eri maankäyttömuotojen rinnakkaiskäyttöä, hakkuutavoitteet määritettiin erityisaluekohtaisesti. Rajoitetun metsänkäsittelyn kohteilla vuosittainen uudistusala on korkeintaan 0,7 % luokan pinta-alasta.

Lisäksi hakkuulaskelmassa on erikseen otettu huomioon puuntuotokseltaan ja metsänuudistamisen kannalta vaikeat kasvupaikat. Suojelualueet ja muut luontopalvelujen hallinnoimat alueet eivät ole mukana laskelmissa.

Lapin metsien hakkuutavat

Valitsemme metsien käsittelymenetelmät kasvupaikkaperusteisesti. Käytämme erilaisia hakkuutapoja ja muita metsänkäsittelymenetelmiä monipuolisesti turvaamaan luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaat maisemakohteet, porotalouden toimintaympäristöt ja arvokkaat laidunalueet.

Kehitämme yhdessä tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa monipuolisia, maankäytöltään ja kasvupaikoiltaan eri alueille soveltuvia metsänkäsittelymenetelmiä, muun muassa peitteellistä metsänkäsittelyä. Havupuuvaltaisten metsien uudistamiselle asetimme 70 vuoden alaikärajan. Korkeilla alueilla (yli 280 m merenpinnan yläpuolella) olevat kuivan kankaat männiköt siirsimme hakkuulaskelmissa peitteellisen metsänkäsittelyn piiriin eli vain kasvatusluonteiset hakkuut ovat mahdollisia.

Lapin metsien uudistamisessa käytämme mahdollisuuksien mukaan jalostettuja siemeniä ja taimia. Turvaamme metsien uudistamisen ylläpitämällä metsäpuiden siementen varmuusvarastoa.

• Lue lisää maisema-arvoja turvaavasta metsienkäsittelystä

Ylä-Lapin hakkuumäärät puolet suunnitelluista

Metsähallitus ei ole tehnyt avohakkuita pohjoisimmassa Lapissa 25 vuoteen. Metsänhoito perustuu männiköiden luontaiseen uudistamiseen siemenpuuhakkuulla tai erilaisilla peitteisyyttä ylläpitävillä hakkuilla.

Emme toteuta hakkuita saamelaisten kotiseutualueella, ellei niistä ole etukäteen saavutettu yhteisymmärrystä paliskunnan kanssa.

Vuonna 2018 Inarin valtion mailla saatiin toteutettua alle puolet luonnonvarasuunnitelman hakkuutavoitteesta, sillä Inarin alueella kolme paliskuntaa on ilmoittanut, etteivät hyväksy lainkaan hakkuita toiminta-alueellaan. Metsätalouden ongelmilla Inarissa on laajoja kerrannaisvaikutuksia, mm. paikallisten asukkaiden polttopuutoimituksiin, tiestön ylläpitoon, taimikonhoidon ja muun metsänhoidon toteutukseen, puun kelpaavuuteen asiakkaille sekä yrittäjäsopimuksiin ja henkilöstöön.