Puka-ahon ja Kaartosuon tuulivoimahankkeet

Hanke tunnettiin aluksi Pukasuon tuulivoimahankkeena, johon kuului nykyisten hankealueiden lisäksi myös niiden välissä oleva Jakosuo. Maakuntakaavoituksen edetessä päätimme jakaa alueen kahteen. Voit lukea asiasta lisää tiedotteestamme.

• Metsähallitus jakaa Pudasjärven Pukasuon tuulivoimahankkeen kahteen osaan, metsa.fi

Puka-ahoon suunnitellaan 20–30:tä tuulivoimalaa ja Kaartosuolle enintään kymmentä voimalaa, joiden yksikköteho olisi 6–10 MW. Nämä molemmat alueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa.

– Alueilla sijaitsee myös useita käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, joiden hyödyntämistä aurinkovoiman tuotannossa tullaan selvittämään hankkeen edetessä, projektipäällikkö Kasper Åman kertoo.

Ehdotetun kaava-alueen yhteyteen sijoittuu myös muutamia yksityisten maanomistajien maa-alueita. Neuvottelemme mielellämme yksityisten kiinteistöjen maanomistajien kanssa ja tulemme olemaan yhteydessä maanomistajiin alustavalta kaava-alueelta.

Ympäristövaikutusten arviointi

Teetämme Puka-ahon ja Kaartosuon hankkeille erilliset kaavat, mutta yhteisen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Suunnittelussa otetaan huomioon kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset, sekä sidosryhmien esittämät näkemykset.

– Hankkeissa tullaan käymään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Hankkeiden ensimmäinen yleisötilaisuus pidetään viimeistään, kun niiden kaavoitus sekä YVA-prosessi saadaan käyntiin, Åman kertoo.

Hankealueet sijaitsevat poronhoitoalueella, Kollajan paliskunnan alueilla. Metsähallituksen hankekehityksessä tullaan tekemään kattavasti selvityksiä, joissa huomioidaan mm. hankkeiden vaikutukset poronhoitoon sekä maisemavaikutukset. Myös YVA:n yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota mm. eri hankkeiden yhteisvaikutuksiin, ympäristöön, luontoon, linnustoon ja eläimistöön sekä hankkeiden vaikutuksiin ihmisten elinoloihin.

Tuulivoimahankkeen mahdollinen toteutuminen ei estä kaavoitettavan alueen muuta rinnakkaista käyttöä kuten virkistyskäyttöä, marjastusta tai metsästystä.

– Tuulivoimahanke on tärkeä yhteensovittaa niin suojeltavien arvojen kuin muiden alueella olevien käyttömuotojen, kuten elinkeinojen ja virkistyskäyttäjien, kanssa. Erityisesti poronhoito tulee huomioida hankkeen yhteensovittamisessa. Mikäli tunnistetaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, pyritään niitä ratkomaan hankekehityksen keinoin.

– Metsähallituksen hankekehityksen tapana on teettää paljon maastoselvityksiä. Isona ja kokeneena hankekehittäjänä pystymme myös varmistamaan selvitysten laadun ja siten arvioimaan paremmin hankkeen vaikutukset ympäristöön, Åman kertoo.

Kaavaprosessin rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään hankealueen ulkopuolisen sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.

Kaavoituksen lopullinen aluerajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueiden sisällä, tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat kaavaprosessin aikana.

Aikataulu

Jos kaikki etenee suunnitellusti, tuulivoimapuistojen osayleiskaavat voitaisiin hyväksyä vuoden 2027 aikana, jonka jälkeen tuulivoimaloille haettaisiin rakennusluvat. Tuulipuistojen rakentaminen voisi tällöin alkaa vuosien 2028–2030 aikana, jolloin tuulivoimapuistot voitaisiin ottaa käyttöön arviolta vuosina 2030–2032.

Metsähallitus ei tule itse rakentamaan tuulivoimapuistoja, vaan myy hankkeiden rakentamisoikeudet myöhemmin päätettäville tuulivoimatoimijoille. Metsähallitus jää alueiden maanomistajaksi ja vuokranantajaksi.

Yhteystiedot