Pukasuon tuulivoimahanke

Pukasuolle suunnitellaan 20–50:tä tuulivoimalaa, joiden yksikköteho olisi 6–10 MW.

Alustavan kaava-alueen koko on noin 9 700 hehtaaria, josta voimalasijoittelulle soveltuvaa aluetta on noin 4 400 hehtaaria. Alustava kaava-alue kattaa arvioidun 40 dB:n alueen Pudasjärven tuulivoimaohjelman mukaisesti. – Alueella sijaitsee myös useita käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, joiden hyödyntämistä aurinkovoiman tuotannossa tullaan selvittämään hankkeen edetessä, projektipäällikkö Kasper Åman kertoo.

Hankealue koostuu kahdesta maakuntakaavan viranomaisehdotuksen tuulivoima-alueesta. Maakuntakaavan merkintöjen välinen Jakosuon alue on myös tunnistettu Tuuli-hankkeessa ja Pudasjärven tuulivoimaselvityksessä. Pyrimme selvittämään mahdollisuuksia toteuttaa alue yhtenä laajana kokonaisuutena. Lopulliset maakuntakaavan ratkaisut voivat vielä vaikuttaa hankkeen laajuuteen, Åman kertoo.

Ehdotetun kaava-alueen yhteyteen sijoittuu myös muutamia yksityisten maanomistajien maa-alueita. Neuvottelemme mielellämme yksityisten kiinteistöjen maanomistajien kanssa ja tulemme olemaan yhteydessä maanomistajiin alustavalta kaava-alueelta.

Ympäristövaikutusten arviointi

Hankkeelle tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Suunnittelussa otetaan huomioon kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset, sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. – Hankkeessa tullaan käymään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Hankkeen ensimmäinen yleisötilaisuus pidetään viimeistään, kun hankkeen kaavoitus sekä YVA-prosessi saadaan käyntiin, Åman kertoo.

Hankealue sijaitsee poronhoitoalueella, Kollajan paliskunnan alueilla. Metsähallituksen hankekehityksessä tullaan tekemään kattavasti selvityksiä, joissa huomioidaan mm. hankkeiden vaikutukset poronhoitoon sekä maisemavaikutukset. Myös YVA:n yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota mm. eri hankkeiden yhteisvaikutuksiin, ympäristöön, luontoon, linnustoon ja eläimistöön sekä hankkeiden vaikutuksiin ihmisten elinoloihin.

Tuulivoimahankkeen mahdollinen toteutuminen ei estä kaavoitettavan alueen muuta rinnakkaista käyttöä kuten virkistyskäyttöä, marjastusta tai metsästystä. – Tuulivoimahanke on tärkeä yhteensovittaa niin suojeltavien arvojen kuin muiden alueella olevien käyttömuotojen, kuten elinkeinojen ja virkistyskäyttäjien, kanssa. Erityisesti poronhoito tulee huomioida hankkeen yhteensovittamisessa. Mikäli tunnistetaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, pyritään niitä ratkomaan hankekehityksen keinoin.

– Metsähallituksen hankekehityksen tapana on teettää paljon maastoselvityksiä. Isona ja kokeneena hankekehittäjänä pystymme myös varmistamaan selvitysten laadun ja siten arvioimaan paremmin hankkeen vaikutukset ympäristöön, Åman kertoo.

Kaavaprosessin rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään hankealueen ulkopuolisen sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.

Kaavoituksen lopullinen aluerajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueen sisällä, tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat kaavaprosessin aikana.

Aikataulu

Jos kaikki etenee suunnitellusti, tuulivoimapuistojen osayleiskaavat voitaisiin hyväksyä vuoden 2027 aikana, jonka jälkeen tuulivoimaloille haettaisiin rakennusluvat. Tuulipuistojen rakentaminen voisi tällöin alkaa vuosien 2028–2030 aikana, jolloin tuulivoimapuistot voitaisiin ottaa käyttöön arviolta vuosina 2030–2032.

Metsähallitus ei tule itse rakentamaan tuulivoimapuistoja, vaan myy hankkeiden rakentamisoikeudet myöhemmin päätettäville tuulivoimatoimijoille. Metsähallitus jää alueiden maanomistajaksi ja vuokranantajaksi.

Yhteystiedot