Suomen on huolehdittava kilpailukyvystään paremmin

Merituulivoiman kehitystyö on käynnistynyt Suomessa hyvin, mutta monet kilpailijamaat etenevät vielä nopeammin. Suomella on haasteita pärjätä nykyisillä eväillä kansainvälisessä kilpailussa suurista investoinneista. Tämä saattaa hidastaa muun muassa kaivatun vetytalouden kehittymistä Suomessa, Metsähallituksen Kiinteistökehityksen tuore johtaja Otto Swanljung pohtii.

Merituulivoimahankkeiden toimintaympäristöä on kehitetty Suomessa viimeisen parin vuoden aikana monella rintamalla. Alan kilpailuetuja pohtinut kansallinen työryhmä sai työnsä päätökseen elokuussa. Työryhmän ehdotuksiin kuuluneen koordinaatiotyöryhmän työ on käynnistymässä vielä tänä syksynä. Vuoden loppuun mennessä saataneen valmiiksi myös talousvesien pelisääntöjä koskevat lakipykälät.

Kilpailijamaat ovat jo tuulessa mukana

Suomen läntiset merialueet soveltuvat merituulivoiman rakentamiseen erittäin hyvin.

”Meillä on valtava potentiaali saada suurinvestointeja. Suomen on kuitenkin tuotava hankkeita markkinoille koordinoidusti ja ennakoitavasti sekä kilpailukykyisin ja investointivarmuutta turvaavin ehdoin. Lisäksi tarvitaan ketterämpää ja paremmin ennakoitavaa luvitusmenettelyä. Kansainvälinen kisa alan investoinneista käy kuumana”, sanoo Otto Swanljung.

Swanljung aloitti heinäkuussa Metsähallituksen Kiinteistökehityksen johdossa ja kantaa työkseen huolta merituulivoimahankkeiden kehityksestä. Kilpailutetun Korsnäsin merituulivoimahankkeen lisäksi Metsähallituksella on meneillään kahden hankkeen kumppanin valinta. Uusia kilpailutuksia on luvassa 2025-2026 tienoilla.

”Kun talousvyöhykkeen lainsäädäntötyö on saatu valmiiksi ja mahdolliset hankkeet pääsevät siellä kilpailutusten jälkeen etenemään, ollaan helpostikin jo muutaman vuoden päässä”, Swanljung pohtii.

Uhkana kahdet markkinat

Talousvyöhykkeen hankkeet sijaitsevat aluevesiä kauempana rannikosta eikä niitä ole vielä tutkittu merituulivoiman näkökulmasta, sekin vie aikansa. Sähkön siirtokaapeli on niin ikään kymmeniä kilometrejä pitempi ja koko rakentaminen kalliimpaa, minkä vuoksi nämä investoinnit ovat voimakkaasti riippuvaisia yleisestä markkina- ja kustannuskehityksestä.

”Kehittyneemmillä merituulivoimamarkkinoilla on aina ensin rakennettu kustannuksiltaan edullisimmat alueet. Lähempänä rannikkoa sijaitsevat alueet on hyödynnetty ensin ja sitten siirrytty kauemmas. Ensin kannattaakin vauhdittaa aluevesien hankkeiden kehitystä, koska rakentamisen olosuhteet tunnetaan, matka verkkoliityntään on lyhyempi ja investointikustannukset ovat kilpailukykyisempiä. Siinä kisassa meillä on kaikki mahdollisuudet pärjätä”, sanoo Swanljung.

Samalla Swanljung on huolissaan kaksien markkinoiden syntymisestä ja merituulivoiman kokonaiskoordinaatiosta. “Jos aluevesien hankkeet kilpailevat talousvesien hankkeiden kanssa samanaikaisesti, Suomi kilpailuttaa hankkeita keskenään omilla alueillaan. Tämä ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää”, Swanljung perustelee.

Verkkoliitynnästä saatava varmuus

Swanljungin mukaan suurinvestointien keskeinen este on tällä hetkellä se, että emme edelleenkään pysty tarjoamaan sijoittajille varmuutta kantaverkkoon liittymisestä tulevina vuosina.

“Keskusteluissa kansainvälisten energiatoimijoiden kanssa varmuus liittymästä kantaverkkoon ja verkon kustannusmalli on ihan keskeinen kysymys. Ruotsissahan suuret toimijat ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä merituulivoimahankkeita, koska verkkoliitynnän kustannukset ovat liian suuret. Sama voi olla edessä myös Suomessa pian, ellei uusia avauksia tule”, Swanljung arvioi.

Sähköä tarvitaan eniten etelässä, mutta se on siirrettävä sinne Pohjanmaan rannikolta. Sinne taas ei toistaiseksi ole suunnitteilla hankkeiden tarvitsemaa määrää kantaverkkoliittymiä.

”Tämäkin haaste meidän on Suomessa pystyttävä ratkaisemaan nopeasti, sillä liittymien kehittäminen ei käy käden käänteessä. Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa on investointien kannustimista osattu rakentaa kiinnostavia kokonaisuuksia ja merituulivoimapuistoja on jo toiminnassa.”

Myös muut Itämeren maat juoksevat kovaa merituulivoimahankkeiden perässä. Ruotsin hallitus ilmoitti äskettäin toimista, joilla kunnat saavat Suomen kiinteistöveroa vastaavan kannustimen hyväksyä merituulivoimaa alueilleen. Suomen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite olla Itämeren alueen ykkönen uhkaa kääntyä kakkostilaksi.

Suurinvestoinnit vetävät puoleensa toisiaan

Päästöttömän energian kysyntänäkymät ovat kiistatta erittäin vahvat. Teollisuus sähköistää prosessejaan ja vihreän talouden investoinnit nielevät päästötöntä sähköä ennen näkemättömällä tavalla.

”Merituulivoiman kehitysperspektiivi on kymmenisen vuotta, joten jos aiomme saada tänne teollisia suurinvestointeja, toimintaolosuhteita koskevilla päätöksillä on kiire”, sanoo Swanljung. 

Erityisen kriittisessä pisteessä olemme vetytalouden kehittymisessä.

”Jos saamme teollisen mittavan päästötöntä energiantuotantoa, menestymme myös vetyinvestoinneissa. Vihreän vedyn tuottajat eivät tietenkään jää investoineen odottamaan, mitä Suomessa mahdetaan päättää”, Swanljung huomauttaa.

Merituulivoima ja sen mahdollistamat investoinnit vetytalouteen ovat yksi kasvukipujen kanssa painivan Suomen suurimmista mahdollisuuksista.

”Jos merituulivoimainvestointi on parin miljardin euron luokkaa, se luo elinkaarensa aikana joka vuosi satojen miljoonien eurojen arvonlisäyksen. On vaikeaa nähdä, millä muulla tavoin voisimme luoda vastaavat taloudelliset vaikutukset Suomen elinkeinoelämään ja vahvistaa alueellista elinvoimaisuutta”, Swanljung sanoo.