Merituulivoiman rakentaminen Suomen talousvesillä – Lakiehdotus työn alla

Suomi on määrittelemässä pelisääntöjä talousvyöhykkeen merituulivoimarakentamiselle. Työ- ja elinkeinoministeriön lakiehdotuksen lausuntokierros päättyi heinäkuun alussa. Lakiehdotus on tarkoitus käsitellä syksyn aikana ja saattaa voimaan vuoden 2025 alusta. Talousvyöhykkeen kilpailutukset olisi silloin mahdollista järjestää vielä samana vuonna.

Työ- ja elinkeinoministeriön lakiehdotuksen mukaan talousvyöhykkeen alueista ja hankkeiden kilpailutuksista päättäisi valtioneuvosto. Kilpailutukset järjestäisi Energiavirasto.

Lakiehdotuksen tavoitteena on, että aluevesien ja talousvyöhykkeen hankkeiden pelisäännöt olisivat mahdollisimman yhteneväiset. Aluevesien hankkeiden kilpailutukset järjestää Metsähallitus. Metsähallituksen mandaatti ei koske talousvesialueita.

”On erittäin hyvä, että talousvesien merituulivoimarakentamisen pelisäännöt selkeytyvät. Merituulivoima kehittyy nopeasti ja toimijat odottavat markkinoille selkeyttä ja ennustettavuutta. Hankkeista kiinnostuneet tahot voivat paremmin arvioida talousvesien ja aluevesien sijaintiin liittyviä näkökohtia”, sanoo Markku Tuominen, vt. tuulivoimaliiketoiminnan johtaja Metsähallitus Kiinteistökehityksestä.

”Merituulivoima tarjoaa päästötöntä sähköä teollisessa kokoluokassa, mihin läntiset merialueemme antavat hyvät mahdollisuudet”, hän jatkaa.

Tarkat kilpailutuskriteerit säädetään asetuksella

Talousvyöhykkeen hankkeiden kilpailutuskriteerit säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Voittaja valittaisiin sekä laadullisten tekijöiden että tarjotun hinnan perusteella.

Laadulliset tekijät voisivat lakiehdotuksen mukaan koskea tarjoajan taloudellista tilaa, kokemusta, osaamista ja kykyä edistää hanketta, hankkeen ympäristövaikutuksia, paikallista hyväksyttävyyttä, verkkoon liittämistä, turvallisuutta sekä EU-sääntelyssä edellytettäviä seikkoja. Tarjoaja valittaisiin hinta-laatusuhteen perusteella siten, että tarjoajat saisivat pisteitä sekä maksusta että laadullisista tekijöistä.

Kilpailutuksen voittanut taho saisi yksinoikeuden hakea hyödyntämislupaa tietylle talousvyöhykkeen alueelle.

Valtiolle tulisi myös mahdollisuus periä maksua talousvyöhykkeen käyttöoikeudesta. Käyttöoikeusmaksun myötä talousvyöhykkeen toimintaympäristö lähestyisi aluevesien säätelyä. Talousvyöhykkeen hankkeet eivät tällä hetkellä ole kunnallisveron piirissä.

Yksinoikeuden lisäksi muita lupia

Talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annettua lakia, ympäristönsuojelulakia, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, vesilakia, sekä hiilidioksidin talteen ottamista ja varastointia koskevaa lakia sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä.

Alueidenkäyttölaista sovelletaan vain merialuesuunnittelua, joten talousvyöhykkeen hankkeita ei kaavoiteta. Merituulivoimaloilta edellytetään vesilain mukaista vesitalouslupaa, mutta ne eivät tarvitse kunnan rakentamislupaa. Rakentamista eivät siten koske myöskään turvallisuutta, rakentamisen teknisiä vaatimuksia tai rakentamisen valvontaa koskevat säännökset. Vesilain mukainen vesilupaprosessi painottuu pinnan alaiseen rakentamiseen ja hankkeen vaikutuksiin.

Lakihankkeessa onkin tunnistettu tarve ottaa huomioon rakentamisen tekniset vaatimukset ja turvallisuutta koskevat säännökset. Samalla olisi tarpeen ratkaista tuulivoimaloiden purkamista koskevat kysymykset. Näitä säännöksiä ei aikataulusyistä vuoksi ole vielä sisällytetty lakiesitykseen.

Lakiehdotuksessa on lisäksi arvioitu lukuisten muiden lakien soveltamista talousvyöhykkeellä. Muut lait koskevat mm. ympäristön pilaantumista ja öljy- tai kemikaalivahinkoja sekä kalastus-, metsästys- ja luonnonsuojeluasioita sekä vedenalaisten johtojen suojelua.

Valmisteltava lakiehdotus täyttää talousvyöhykkeen sääntelytyhjiötä, sillä nykyinen laki ei tunne merituulivoiman erityispiirteitä eikä anna päätöksentekijöille raameja esimerkiksi tilanteessa, jossa useampi kuin yksi yritys on kiinnostunut samasta merialueesta.

Työn alla myös talousvyöhykkeen verotus

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa ja moninkertaistaa sähköntuotanto Suomessa. Hallituksen lähtökohtana on, että merituulivoimalat rakennetaan markkinaehtoisesti ja tavoitteena on luoda hanketoimijoiden kannalta tasapuolinen ja ennakoitava sekä Suomen kokonaisedun kannalta toimiva malli.

Valtioneuvosto on aiemmin lausunut tavoitteenaan, että ensimmäisiä talousvyöhykkeen tuulivoimahankkeisiin tähtääviä alueita päästäisiin valitsemaan jo vuoden 2025 lopulla, jolloin myös ensimmäinen talousvyöhykkeen kilpailutus olisi tarkoitus käynnistää.

Samaan aikaan valtiovarainministeriö on valmistelemassa talousvyöhykkeen kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaa lainsäädäntöä Suomen talousvyöhykkeen investointeja ajatellen.

Lisätietoja:
Markku Tuominen, vt. tuulivoimaliiketoiminnan johtaja, Metsähallitus Kiinteistökehitys,
puh: 040 723 4895, sähköposti: markku.tuominen@metsa.fi