Tekninen suunnittelu
Kaavoituksen ja YVA:n rinnalla teemme tuulivoimahankkeissa myös tarkempaa teknistä suunnittelua, kuten voimaloiden sijoittelua, tiesuunnittelua ja sähkösuunnittelua. Sähkösuunnittelussa suunnitellaan hankkeen maakaapelein toteutettavaa sähkönsiirtoa niin sanottua sisäverkkoa ja voimajohtoyhteyttä kantaverkkoon. Merkittävässä osassa hanketta on myös voimajohdon luvitus, joka jatkuu vielä kaavan hyväksymisen jälkeen.
Tuulivoimaloiden sijoittelu
Tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon monia asioita, kuten tuulisuus ja alueen luontoarvot, maisema ja etäisyys asutukseen. Yksittäiset tuulivoimalat sijoitetaan toisiinsa nähden niin, että niistä ei aiheudu tuotanto- tai muuta haittaa alueen muille tuulivoimaloille.
Tuulivoimalan lapojen pyöriminen aiheuttaa ilman virtaukseen häiriön, jota voidaan verrata esimerkiksi moottoriveneen tai laivan aiheuttamaan peräaallokkoon. Tämän takia tuulivoimaloita ei kannata sijoittaa liian lähelle toisiaan. Koska tuulen suunta vaihtelee, on joka suunnassa jätettävä riittävästi tilaa tuulivoimaloiden väliin tuotantohäviöiden ja liiallisten kuormitusten välttämiseksi.
Yksittäisten voimaloiden väliin jätetään yleensä vähintään noin viisi kertaa roottorin halkaisijan verran tilaa, eli lavan kärjestä vastakkaisen lavan kärkeen. Koska tuulivoimaloiden väliin on jätettävä runsaasti tilaa, voimalat vievät perustuksineen, yhdysteineen ja muine rakenteineen vain pari prosenttia hankealueen kokonaispinta-alasta.
Tuulimittaukset
Aika pian kaavoitusaloitteen jättämisen jälkeen aloitamme hankealueella tuulimittaukset. Mittauksia varten alueelle pystytetään korkea masto, johon asennetaan erilaisia mittalaitteita, jotka mittaavat muun muassa tuulennopeutta, tuulen suuntaa, ilman lämpötilaa, ilman kosteutta sekä ilmanpainetta. Tuulimittauksilla varmistetaan mm. alueen keskituulennopeus ja turbulenttisuus.
Maston ympäristössä voi liikkua normaalisti, mutta talvella pitää varoa mastosta ja haruksista mahdollisesti putoavaa jäätä. Tuulimittaukset kestävät yleensä 12–24 kuukautta, jonka jälkeen masto puretaan ja siirretään seuraavalle hankealueelle.
Luotettava tuuliolosuhteiden mittaus on oleellinen tekijä, jolla vähennetään tuulivoimaprojekteihin liittyvää taloudellista riskiä. Tuulimittauksen tulokset vaikuttavat suoraan siihen, minkä verran alueen hankeoikeuksista maksetaan.
Tiesuunnittelu
Metsähallitus ylläpitää mittavaa metsäautotieverkostoa. Hyväkuntoinen tieverkko on perusedellytys luotettaville ympärivuotisille puuntoimituksille ja yleensä metsätalouden harjoittamiselle. Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla on noin 36 000 kilometriä metsäteitä ja noin 1000 siltaa. Lisäksi on 28 000 km yksityisteitä, joissa Metsähallitus on osakkaana.
Teemme tuulivoimahankkeissa tie- ja kuljetussuunnitelmat, joissa hyödynnämme mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Painavin tuulivoima-alueelle kuljetettava komponentti on päämuuntaja, joka painaa tyypillisesti noin 200 tonnia. Tämä kantavuus vaaditaan hankkeen sähköasemalle johtavalta tieltä. Muiden teiden osalta on huomioitava erityisesti lapakuljetukset ja niiden vaatima suuri kääntösäde.
Teiden parantamisesta ja rakentamisesta tuulivoiman tarpeisiin vastaa hankkeen rakentaja.
Olemme juuri laatimassa tuulivoimatoimijoille rakentamisohjetta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisleveyksiin ja siihen, että maanpintaa ei turhaan rikota.
Metsähallituksella on myös kiviainesalan osaamista ja kartoitamme jatkuvasti valtion alueiden kiviainesvarantoja. Jos tuulivoimahankkeen lähistöllä on sopivia kiviainesten ottopaikkoja, tarjoamme niistä aina sopimusta tuulivoimahankkeen rakentajalle.
Verkkoon liittyminen ja sähkösuunnittelu
Yli 250 MW tuulivoimahankkeet liitetään aina 400 kV jännitteiseen kantaverkkoon. Usein myös 100–250 MW hankkeet liitetään verkkoteknisten näkökulmien vuoksi 400 kV:n suurjänniteverkkoon. Alle 200 MW:n hankkeet voidaan liittää 110 kV verkkoon, kunhan verkon riittävyys on tarkistettu. Fingrid vastaa kantaverkosta ja tekee tarvittavat kantaverkon verkkotarkastelut hankevastaavan kanssa.
Liittymisjohdon YVA on tyypillisesti osa hankkeen YVA:a ja siinä kartoitetaan samanlaisia asioita mm. luontoarvoja ja muinaismuistoja. Hyödynnämme hankkeissamme liittymisjohdon reittisuunnittelussa valtion maita ja olemassa olevia johtokäytäviä. Kartoitamme aktiivisesti myös yhteisjohtomahdollisuuksia läheisten tai reitille osuvien hankkeiden kanssa. Liittymisjohdon tarkemman esisuunnittelun sekä yleissuunnittelun tekee sähkökonsultti, joka on myös osana yleissuunnittelua yhteydessä mahdollisiin muihin maanomistajiin.
Lopullinen johtoreitti valitaan YVA:n jälkeen ennen yleissuunnittelun alkamista. Monesti YVA rajaa jonkin vaihtoehdon pois tai jokin reittivaihtoehto on selvästi suositeltu. Näitä seikkoja tarkastellaan mm. liittymispisteiden kapasiteetin kehityksen kanssa ja valitaan sitten toteutettava reitti.
Käytämme hankkeiden sisäverkoissa maakaapeleita, jolloin sähkönsiirto tapahtuu keskijännitteellä. Suurjännitteelle (liityntäjohto) maakaapelit soveltuvat teknis-taloudellisesti huonosti.